3. Sanojen luokittelu

Johdanto

Tämä kielioppi käsittelee pandunian sanaluokkia ja sanajärjestystä. Se on tarkoitettu oppimisen tueksi, mutta parhaiten kielen oppii opettelemalla fraaseja ja keskusteluja.

Opittava on kieli on sitä vaikeampi mitä enemmän siinä on sellaisia piirteitä, jotka ovat kielen oppijalle vieraita. Oppijalle vaikeuksia aiheuttavat mm. epäsäännöllinen kirjoitus, taivutussijat, aikamuodot, toonit, substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutus, kunnioitusmuodot, vokaaliharmonia ja kieliopillinen suku.

Pandunian oppiminen ei ole vaikeaa. Siinä ei ole ainoatakaan edellä luetelluista hankaluuksista, vaan sen sijaan sen kielioppi on helppo ja säännöllinen, sen sanasto on suhteellisen yksinkertainen, ja sitä kirjoitetaan äänteenmukaisesti.

Kielen perusrakenneyksiköistä

Kaikki tietävät ainakin kaksi kielen rakenteellista perusyksikköä, sanat ja virkkeet (joita myös lauseiksi kutsutaan kansankielessä). Kirjoitetussa kielessä sanat erotetaan tyhjillä sanaväleillä ja virkkeet päättyvät suureen välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Kielioppia lukiessa on hyvä tietää myös muita kielen perusyksiköitä.

Kieliopin perusyksiköt järjestetään hierarkkisesti pienimmästä suurimpaan seuraavasti:

1. Morfeemi on kielen pienin eroteltavissa oleva yksikkö jolla on merkitys.
2. Sana koostuu yhdestä tai useammasta morfeemista, ja se on kielen pienin itsenäinen yksikkö.
3. Lauseke koostuu yhdestä tai useammasta sanasta.
4. Lause koostuu yhdestä tai useammasta lausekkeesta, ja se ilmaisee kokonaisen ajatuksen.
5. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta.

Panduniassa morfeemien ainoa tehtävä on sanojen johto-opissa, jossa luodaan uusia sanoja uusille käsitteille. Sanoja luodaan eli johdetaan yhdistämällä monta morfeemia yhdeksi sanaksi. Esimerkiksi pandunian sana demokratik ('kansanvaltainen, demokraattinen') koostuu väliviivalla erotettavista morfeemeista seuraavasti:

dem   -    o    -    krat  - ik
kansa  YHDYSVOKAALI  valta  -nen
'kansanvaltainen'

Panduniassa morfeemeilla ei ole mitään vaikutusta lauserakenteeseen. Sanoja ei taivuteta esim. persoona-, aika-, sija- tai muissakaan muodoissa, vaan kaikki pandunian sanat ovat taipumattomia. Siksi pandunian lauseopin pienin yksikkö on sana.

Vertaa alla olevia lauseita panduniaksi, suomeksi ja englanniksi ja katso, mitä sanoille tapahtuu.

1. mi love hi.
   engl. I love him.
   suom. Minä rakasta-n hän-tä.
2. hi love mi.
   engl. He love-s me.
   suom. Hän rakasta-a minu-a.

Panduniassa sanat yksinkertaisesti vaihtavat paikkaa ja siinä kaikki! Mikään sana ei muutu, ainoastaan niiden järjestys vaihtuu. Sen sijaan englannissa sana I ('minä') muuttuu muotoon me ('minua') ja he ('hän') muuttuu muotoon him ('häntä'). Englannissa myös verbi taipuu muodosta love muotoon loves. Myös suomen kielisissä esimerkkilauseissa kaikki sanat taipuvat. (Taivutuspäätteet on erotettu sanavartalosta yhdysviivalla.) Suomi ja englanti ovat yleisesti ottaen taivuttavia kieliä, vaikka englannissa taivutuksia käytetään paljon vähemmän kuin suomessa.

Pandunia on taivutukseton kieli. Tässä suhteessa se muistuttaa eräitä Itä-Aasian kieliä, kuten kiina, vietnami ja thai, Länsi-Afrikan kieliä, kuten igbo ja joruba, ja eri kielten yhteentörmäyksessä syntyneitä ns. pidginkieliä, kuten Nigerian pidgin ja Haitin kreoli. Taivutuksettoman kielen etu on se, että kielenoppijan ei tarvitse pelätä väärien sanamuotojen käyttämistä. Riittää, kun osaa panna sanat oikeaan järjestykseen.

Sisältösanat ja suhdesanat

Sanaluokka on joukko sanoja, joilla on samanlaiset (taivutus)muodot ja joita käytetään lauseissa samalla tavalla. Sanaluokkien yläluokkia ovat sisältösanat ja suhdesanat.

Sisältösanoilla on omaa merkityssisältöä. Niiden tehtävä on viitata kielen ulkopuolisiin asioihin, joista puhutaan. Esimerkiksi hevonen ja juosta ovat sisältösanoja. Sisältösanoissa on suurin osa lauseen sisältämästä tiedosta.

Suhdesanoilla on kielessä lähinnä kieliopillinen tai keskustelun kulkuun liittyvä tehtävä. Niillä ilmaistaan sanojen välisiä suhteita, ja ne ylläpitävät lauseiden rakennetta. Ne eivät viittaa mihinkään tiettyyn asiaan kielen ulkopuolisessa maailmassa, vaan ne saavat merkityksensä aina suhteessa omaan käyttötilanteeseensa. Esimerkiksi sanat me ja että ovat suhdesanoja. Sana me voi tarkoittaa ketä tahansa, ja sen merkitys ilmenee vain käyttötilanteessa. Sanalla että on vain kieliopillinen tehtävä, mutta se ei nimeä mitään tosimaailman asiaa.

Sanaluokat

Suhdesanat voidaan jakaa seuraaviin sanaluokkiin:

1. Pronominit: puhujaan, puhuteltavaan ja muihin henkilöihin ja asioihin viittaavat sanat.
2. Prepositiot: sanat, jotka yhdistävät lauseessa kerrotut asiat ja tapahtumat ympäristön olosuhteisiin, kuten aikaan ja paikkaan.
3. Konjunktiot: lauseita ja lausekkeita yhdistävät sanat.

Sisältösanat voidaan jakaa seuraaviin sanaluokkiin:

1. Substantiivit: esineitä, asioita, paikkoja ja henkilöitä nimeävät sanat.
2. Verbit: toimintaa, tekemistä ja olemista ilmaisevat sanat.
3. Määritteet:
   • Ajektiivit: substantiivien laatua ilmaisevat sanat.
   • Adverbit: verbien tapaa ilmaisevat sanat.
4. Lukusanat: lukua ja määrää ilmaisevat sanat.

Panduniassa sisältösanojen sanaluokka vaihtelee lauseyhteyden mukaan. Sisältösanat eivät siis kuulu pysyvästi vain yhteen sanaluokkaan. Esimerkiksi sana love ('rakkaus, rakastaa') voi toimia verbinä, substantiivina tai määritteenä sen mukaan, mikä on sen paikka lauseessa.

mi love tu. – Minä rakastan sinua. (verbi)
tu fikre mi's love. – Sinä ajattelet minun rakkauttani. (substantiivi)
mi kitab un love letre. – Minä kirjoitan rakkauskirjettä. (adjektiivi)