4. Pronominit

Persoonapronominit

Yksikkö	Monikko
mi	vi
minä	me
tu	yu
sinä	te
hi	de
hän	he

Persoonapronominien omistusmuodot muodostetaan partikkelilla 's.

Yksikkö	Monikko
mi's	vi's
minun	meidän
tu's	yu's
sinun	teidän
hi's	de's
hänen	heidän

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un yun man sta haus. hi lete un buk. – Yksi nuori mies on kotona. Hän lukee kirjaa.

Refleksiivipronomini

sef = itse

Refleksiivipronominia sef käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

mi vize sef. – Minä näen itseni.
hi vize sef. – Hän näkee itsensä.
vi vize sef. – Me näemme itsemme.

Sen omistusmuoto on sef se.

hi vize sef's muka a mirer. – Hän näkee kasvonsa peilissä.

Sana unaltre viittaa tekijöihin vastavuoroisesti.

unaltre – toinen toistaan ~ toisiaan

tu e mi vize unaltre. – Sinä ja minä näemme toisemme.
vi vize unaltre. – Me näemme toisemme.

Osoittava pronomini

Osoittava pronomini on:

da – tämä, tuo, se
di – nämä, nuo, ne

Pronomini da hir osoittaa puhujan lähellä oleviin asioihin, ja pronomini da der osoittaa puhujasta kaukana oleviin asioihin.

tu van da der buk, he? – Haluatko sinä tuon kirjan?
no, mi van da hir buk, no da der. – Minä haluan tämän kirjan, en tuota.

Panduniassa osoittavat pronomiinit toimivat subjekteina ja objekteina samalla tavalla kuin substantiivit.

da hir es gud. – Tämä on hyvä.
da der es bad. – Tuo on huono.
tu van da hir, he? – Haluatko sinä tämän?
no, mi van da der. – Ei, minä haluan tuon.

Kysymyspronominit

Panduniassa on kaksi kysyvää pronominia.

vat – mikä
hu – kuka

Kysymyssana sijoittuu lauseessa kysyttävän asian paikalle. Sitä ei siis sijoiteta lauseen alkuun toisin kuin yleensä suomen kielessä.

vat  es   da?
mikä olla se
'Mikä se on?'

vat es da? – Mikä se on?
hu es da? – Kuka hän on?
yu van vat? – Mitä sinä haluat?
vat es a meza. – Mitä on pöydällä?
hu es en haus. – Kuka on talossa?

Omistusta kysyvä pronomini rakennetaan samalla tavalla kuin muutkin omistuspronominit.

hu's – kenen

hu's haus es da? – Kenen talo tuo on?

Adjektiivit voi saattaa kyseenalaisiksi sanalla hau.

hau nove? – Kuinka uusi?
hau koste? – Minkä hintainen? Kuinka kallis?
hau meni? – Kuinka monta?
hau kam? – Kuinka vähän?
hau dai? – Kuinka iso?
hau let? – Kuinka pieni?

tu have hau dai mau? – Kuinka iso kissa sinulla on?

Pronominimaisten sanojen taulukko

Pro-sanat ovat merkitykseltään pronominimaisia sanoja. Ne ovat joko proadverbeja tai proadjektiiveja, jotka on johdettu pronominista. Pandunian pro-sanat voidaan järjestää säännönmukaisesti taulukkoon kuten alla.

Kategoria	Kysyvät	Osoittavat	Epämääräiset	Kaikenkattavat	Kieltävät	Vaihtoehtoiset	Sallivat
ting	vat ting	da ting	som ting	evri ting	no ting	otre ting	eni ting
Asia	mikä	tuo asia	jokin	kaikki	ei mikään	toinen, muu	mikä tahansa
von	hu; vat von	da von	som von	evri von	no von	otre von	eni von
Henkilö	kuka	tuo henkilö	joku	jokainen	ei kukaan	toinen, muu	kuka tahansa
have	hu's	da von's	som von's	evri von's	no von's	otre von's	eni von's
Omistus	kenen	tuon henkilön	jonkun	jokaisen	ei kenenkään	toisen	kenen tahansa
plas	vat plas	da plas	som plas	evri plas	no plas	otre plas	eni plas
Paikka	missä	tuolla	jossakin	kaikkialla	ei missään	toisaalla	missä tahansa
tem	vat tem	da tem	som tem	evri tem	no tem	otre tem	eni tem
Aika	milloin	silloin	joskus	aina	ei koskaan	toiste	milloin tahansa
vei	vat vei	da vei	som vei	evri vei	no vei	otre vei	eni vei
Tapa	miten	siten	jotenkin	kaikin tavoin	ei mitenkään	muuten	miten tahansa
tip	vat tip	da tip	som tip	evri tip	no tip	otre tip	eni tip
Laatu	millainen	tuollainen	jonkinlainen	kaikenlainen	ei minkään lainen	toisen lainen	millainen tahansa
monta	vat monta	da monta	som monta	evri monta	no monta	otre monta	eni monta
Määrä	montako	noin monta	jonkin verran	kaikki	ei yhtään	toisen verran	kuinka paljon tahansa