Hyppää sisältöön

2. Kirjoitus ja ääntäminen

Pandunia on äänteenmukainen kieli molempiin suuntiin:

  1. Luetun sanan ääntämistapa on aina ilmiselvä.
  2. Kuullun sanan kirjoitustapa on useimmiten ilmiselvä. (Osa vierassanoista saattaa muodostaa poikkeuksen.)

Latinalaiset aakkoset

Panduniaa kirjoitetaan tavallisilla latinalaisilla aakkosilla. Sen kirjoittamiseen ei käytetä mitään tarkemerkittyjä kirjaimia, jotka muutenkin vaihtelevat kielestä toiseen. Niinpä sitä voi kirjoittaa ja tulostaa kaikilla kirjoituskoneilla, tietokoneilla ja muilla älylaitteilla ilman mitään erikoisjärjestelyjä.

A B Ch D E F G H I J K L M N O P R S Sh T U V X Y Z

Äänteet

Pandunialla on oma äänne- ja kirjoitusjärjestelmänsä, jotka muistuttavat paljolti mm. manner-Euroopan kielten vastaavia järjestelmiä.

Pandunian koko äänteistö esitetään ääntöpaikan ja -tavan mukaan jaoteltuna alla olevassa taulukossa.

Huulet Hammasvalli Kitalaki Kitapurje Äänirako
Umpiäänteet b p t d ch j k g
Hankausäänteet f s z sh h
Nenä-äänteet m n ng
Laideäänne l
Täryäänne r
Puolivokaalit v y
Suppeat vokaalit u i
Välivokaalit o e
Väljät vokaalit a
Takainen Keskinen Etinen

Vokaalit

Panduniassa on viisi vokaalia. Niitä merkitään kirjaimilla A, E, I, O ja U. Ne äännetään kutakuinkin niin kuin suomen kielessä.

Eräät vokaalit esiintyvät usein peräkkäin – au, eu, ou, ai, ei, oi – ja ne äännetään diftongeina.

Konsonantit

Panduniassa on 21 konsonanttiäännettä. Seuraavassa luetellaan ne kaikki. Vain niiden konsonanttien ääntämiseestä kerrotaan tarkemmin, jotka äännetään eri tavalla kuin suomessa.

  • b = [b]
  • ch = [tʃ]
    Ch äännetään kuten sanassa tšekki.
  • d = [d]
  • f = [f]
  • g = [g]
  • h = [h] ~ [x]
    H voi olla rahisevampi kuin suomen h.
  • j = [dʒ]
    J äännetään kuten sanassa maharadža tai kuten j englannin sanassa jack.
  • k = [kʰ] ~ [k]
    K äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
  • l = [l]
  • m = [m]
  • n = [n] ~ [ŋ]
    N äännetään kielen kärki hammasvallia vasten paitsi yhtymissä nk ja ng, joissa se äännetään kielen tyvi kitapurjetta vasten kuten suomen sanoissa lanka ja langat. Ng-yhtymässä g voi jäädä ääntymättä vain sanan lopussa. Sana pang voidaan siis ääntää /paŋ/ tai /paŋg/.
  • p = [pʰ] ~ [p]
    P äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
  • r = [r] ~ [ɹ]
    R äännetään monitäryisenä kuten suomessa tai hankaavana kuten amerikanenglannissa. Ääntämistavan saa valita omien tottumustensa mukaan.
  • s = [s]
    S on terävämpi kuin suomen s, jotta se erottuisi selvästi sh:sta.
  • sh = [ʃ]
    Sh äännetään kuten š sanassa šokki tai kuten sh sanassa shakki.
  • t = [tʰ] ~ [t]
    T äännetään ponnekkaan henkäyksen saattelemana.
  • v = [w] ~ [ʋ] ~ [v]
    V äännetään kuin suomen v tai kuin lyhyt u.
  • x = [ks] ~ [s]
    X äännetään ks, kun se on vokaalien välissä. Esim. maxim äännetään /maksim/. Muissa asemissa sen voi ääntää s:nä, esim. max /mas/, xenon /senon/.
  • y = [j]
    Y äännetään kuten suomen j.
  • z = [z] ~ [dz]
    Z on soinnillinen s eli se äännetään kuten z englannin sanassa zoo. Sitä ei tule ääntää ts:nä!

Sanojen rakenne

Pandunian sanat ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia. Tavussa voi olla enintään:

  • yksi alkukonsonantti
  • yksi jatkuva konsonantti (l tai r)
  • yksi tai kaksi vokaalia, ja
  • yksi seuraavista loppukonsonanteista: m, n, ng, l, r, f, s, sh, h.

Käytännössä raskaimpia pandunian sanoja ovat esim. kristal (kristalli) ja simpli (yksinkertainen).

Sanojen painotus

Paino on ennen viimeistä konsonanttia olevalla tavulla.

Esimerkkejä:

  • mau /máu/, hotel /hotél/
  • bala /bála/, muzike /muzíke/, arabe /arábe/
  • dunia /dúnia/, arabia /arábia/

    dunia es vi se mei planeta.
    /dúnia és ví se méi planéta./

    mi van loga komun bashe, da es pandunia.
    /mí ván lóga komún báshe, dá és pandúnia./

Aakkoslajit

Panduniaa kirjoitetaan tavallisesti pelkillä pienaakkosilla. Suuraakkoosia tai isoja alkukirjaimia saa käyttää erisnimissä ja lauseen alussa, mutta oikeinkirjoituksessa ei vaadita sitä.

Isot alkukirjaimet ovat tarpeettomia kolmesta syystä.

  1. Kirjoitus esittää puhetta. Puheessa ei ole mitään "isoja alkuäänteitä".
  2. Useimmissa maailman aakkostoissa ja kirjoitusjärjestelmissä käytetään vain yhtä kirjainlajia.
  3. Pienaakkosten käyttö helpottaa asioita. Samat oikeinkirjoitussäännöt eivät ole kaikille tuttuja.

Huom! Isojen alkukirjainten käyttö ei ole väärin, sitä ei vaadita eikä siitä ole erityistä hyötyä.

Suuraakkosia käytetään kansainvälisissä lyhenteissä. Esimerkkejä: 10 Mb (des megobite), 100 Gb (hon gigobite), 2 mm (du milometre), 1 kJ (un kilojul).

Tavuttaminen

[-] Sanat voi jakaa tavuihin tavuviivalla. Tavuviiva asetetaan puhuttujen tavujen väliin. Esim. bin, ka-fe, yu-mor, pos-te.

Välimerkit

[.] Piste voi olla kaikenlaisten lauseiden lopussa, myös kysymyslauseen kun siinä on kysymyssana.

[?] Kysymyslauseen lopussa voi olla myös kysymysmerkki.

[!] Huutomerkillä ilmaistaan äänekkyyttä ja painokkuutta.

[...] Kolmea pistettä käytetään keskeneräisen lauseen lopussa tai ilmaisemaan epävarmuutta.

[:] Kaksoispiste aloittaa luettelon tai selityksen.

[,] Pilkku ilmaisee lyhyttä taukoa tai erottaa lueteltuja asioita.

Epämuodollisessa tekstissä voi käyttää hyömiöitä ja hymiömerkkejä tunnetilan ilmaisemiseen. Esimerkiksi :) ilmaisee iloa ja :( ilmaisee surua.

mi love yu :) = Minä rakastan sinua.
yu no love mi :( = Sinä et rakasta minua.