6. Lukusanat
Perusluvut
| Ykköset | 10 ja yli | 20 ja yli | 30 ja yli |
|---|---|---|---|
| 0 siro | 10 (un) des | 20 du des | 30 tri des |
| 1 un | 11 des un | 21 du des un | 31 tri des un |
| 2 du | 12 des du | 22 du des du | 32 tri des du |
| 3 tri | 13 des tri | 23 du des tri | 33 tri des tri |
| 4 nelu | 14 des nelu | 24 du des nelu | 34 tri des nelu |
| 5 lima | 15 des lima | 25 du des lima | 35 tri des lima |
| 6 luka | 16 des luka | 26 du des luka | 36 tri des luka |
| 7 ceti | 17 des ceti | 27 du des ceti | 37 tri des ceti |
| 8 bati | 18 des bati | 28 du des bati | 38 tri des bati |
| 9 tisa | 19 des tisa | 29 du des tisa | 39 tri des tisa |
| Ykköset | Kymmenet | Sadat | Tuhannet |
|---|---|---|---|
| 1 un | 10 (un) des | 100 (un) sento | 1000 (un) kilo |
| 2 du | 20 du des | 200 du sento | 2000 du kilo |
| 3 tri | 30 tri des | 300 tri sento | 3000 tri kilo |
| 4 nelu | 40 nelu des | 400 nelu sento | 4000 nelu kilo |
| 5 lima | 50 lima des | 500 lima sento | 5000 lima kilo |
| 6 luka | 60 luka des | 600 luka sento | 6000 luka kilo |
| 7 ceti | 70 ceti des | 700 ceti sento | 7000 ceti kilo |
| 8 bati | 80 bati des | 800 bati sento | 8000 bati kilo |
| 9 tisa | 90 tisa des | 900 tisa sento | 9000 tisa kilo |
Suuremmat luvut muodostetaan samalla logiikalla kuin edellä.
10'000 = un des kilo
100'000 = un sento kilo
1'000'000 = un mega
10'000'000 = un des mega
100'000'000 = un sento mega
1'000'000'000 = un giga
999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa.
| Liite | Tunnus | Potenssina | Desimaalilukuna |
|---|---|---|---|
| kilo | k | 10³ | 1'000 |
| mega | M | 10⁶ | 1'000'000 |
| giga | G | 10⁹ | 1'000'000'000 |
| tera | T | 10¹² | 1'000'000'000'000 |
| peta | P | 10¹⁵ | 1'000'000'000'000'000 |
| exa | E | 10¹⁸ | 1'000'000'000'000'000'000 |
| zeta | Z | 10²¹ | 1'000'000'000'000'000'000'000 |
| yota | Y | 10²⁴ | 1'000'000'000'000'000'000'000'000 |
Lukumäärä ennen substantiivia
Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.
un sing
= yksi tähti
du sing
= kaksi tähteä
tri sing
= kolme tähteä
kam sing
= vähän tähtiä
men sing
= paljon tähtiä
un dai kursi
= yksi iso tuoli
du dai kursi
= kaksi isoa tuolia
tri hau kursi
= kolme hyvää tuolia
Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan substantiivin perään.
Järjestysluvut
Järjestysluvut muodostetaan partikkelilla me.
- un me – ensimmäinen
- du me – toinen
- tri me – kolmas
- nelu me – neljäs
- lima me – viides
- luka me – kuudes
- ceti me – seitsemäs
- bati me – kahdeksas
- tisa me – yhdeksäs
- des me – kymmenes
Ne laitetaan substantiivin edelle kuten muutkin adjektiivit.
un me fen
– ensimmäinen osa
du me fen
– toinen osa
tri me fen
– kolmas osa
Järjestysluku substantiivin jälkeen
Toinen järjestyslukujen muodostustapa on laittaa lukusana substantiivin perään. fen un – Ensimmäinen osa. fen du – Toinen osa. fen tri – Kolmas osa.
Murtoluvut
Murtolukujen muodostamiseen on kaksi tapaa. Kummassakin tavassa käytetään sanaa fen ('osa').
Lyhyessä tavassa käytetään järjestyslukuja.
un fen du
– puolikas (½)
un fen nelu
– yksi neljännes (¼)
tri fen nelu
– kolme neljännestä (¾)
un fen sento
– yksi sadannes, yksi prosentti (1%)
un da kilo fen
– yksi tuhannes, yksi promille (1‰)
Pidemmässä tavassa käytetään kaavaa X de Y fen ('X Y:n osaa').
un de du fen
– yksi kahdesta osasta, puolikas (½)
un de nelu fen
– yksi neljästä osasta, neljäsosa (¼)
tri de nelu fen
– kolme neljästä osasta, kolme neljäsosaa (¾)
un de sento fen
– yksi sadasosa (1%)
un de kilo fen
– yksi tuhannesosa (1‰)
Murtoluvut liitetään pääsanaan partikkelilla de.
un fen du de hor
– puoli tuntia
lima des fen sento de jen
– viisikymmentä prosenttia ihmisistä
du fen tri de keke
– kaksi kolmasosaa kakusta
Aika ja päivämäärä
Viikonpäivät
Viikonpäivät nimetään kansainvälisellä ja historiallisella tavalla planeettojen mukaan, ja ne loppuvat sanaan den 'vuorokausi'.
- lunaden – maanantai
- marisden – tiistai
- merkurden – keskiviikko
- muxinden – torstai
- zukraden – perjantai
- shaniden – lauantai
- solden – sunnuntai
Kuukaudet
Kuukausien nimet muodostetaan samalla tavalla kuin viikonpäivien nimet, mutta tällä kertaa käytetään apuna sanaa mes ('kuukausi').
- mes un – tammikuu
- mes du – helmikuu
- mes tri – maaliskuu
- mes nelu – huhtikuu
- mes lima – toukokuu
- mes luka – kesäkuu
- mes ceti – heinäkuu
- mes bati – elokuu
- mes tisa – syyskuu
- mes des – lokakuu
- mes des un – marraskuu
- mes des du – joulukuu
Kellonajat
Kellonaika ilmaistaan sanalla hor ('tunti'). Panduniassa normina on 24-tuntinen kellonaika.
hor des du
– kello kaksitoista
hor des du i tri des
– 12.30 eli puoli yksi
hor du des
– kello 20 eli kello kahdeksan illalla
hor du des i des lima
– 20.15 eli vartin yli kahdeksan illalla