Panglon idea
Panglon periaatteet
Panglo on reilua. Kaikilla on tasavertainen mahdollisuus oppia puhumaan pangloa hyvin. Sen on määrä on suuri tasavertaistaja — eli sellainen viestintäväline, jota kaikki voivat käyttää samalla tasolla.
Panglo on tasapuolisesti maailmanlaajuinen. Sen sanat on lainattu maailman joka puolelta ja kaikista kulttuureista. Se maailmankieli, joka todella edustaa koko maailmaa!
Panglo on käytännöllistä. Siinä uusiokäytetään asioita, jotka ovat jo valmiiksi kansainvälisiä, kuten latinalainen aakkosto, englannin perussanasto ja kansainvälistä sanastoa kreikan, latinan, sanskritin, kiinan ja arabian kielistä. Tämän ansiosta pangloa voi käyttää kansainvälisessä viestinnässä heti alusta lähtien.
Panglo on yksinkertaista. Kansainvälisissä kohtaamisissa on parasta käyttää tavallisia sanoja, lyhyitä virkkeitä ja yksinkertaisia ilmaisuja, koska ne ovat paljon tehokkaampia kuin harvinaislaatuiset sanat, polveilevat virkkeet ja monimutkaiset ilmaisut. Puhukaamme siis asioista selkeästi!
Panglo tuntuu aidolta. Se on kuin englannin kadonnut sukulaiskieli, joka muistuttaa paljon englantia mutta on kuitenkin samalla aivan omanlaisensa. Tässä suhteessa se muistuttaa englannin todellisia lähisukulaisia (kuten saksan, hollannin, afrikaansin ja skandinavian kielet) ja englannista syntyneitä kieliä (kuten Jamaikan, Singaporen ja Nigerian englannit).
Tasaisesti maailmanlaajuinen
Panglo on tasapuolisesti maailmanlaajuinen, Sen sanasto perustuu maailman puhutuimpiin kieliin, jotka edustavat kaikkia maanosia ja kulttuureita.
Kaikkia maapallolla puhuttuja kieliä ei ole kuitenkaan otettu mukaan. Voiko panglo sitten olla todella maailmanlaajuinen ja todella reilu? Kyllä voi.
Alla olevassa kaaviossa näytetään maailman 50 puhutuimman kielen kasautuva jakauma. Kaavio kertoo että
- 25 prosenttia maailman väestöstä puhuu kolmea suurinta kieltä
- 50 prosenttia eli puolet puhuu 13 suurinta kieltä
- 75 prosenttia puhuu 50 suurinta kieltä.
Loput kielet – joita on yli 6000! – jäävät kaavion ulkopuolelle. Kumulatiivinen käyrä, joka nousee jyrkästi alussa, tasaantuu lähes vaakasuoraksi viivaksi kun se lähestyy vähiten puhuttua kieltä, jota puhuu vain kourallinen ihmisiä.
Kaavio osoittaa että tietyn pisteen jälkeen vielä yhden kielen lisääminen ei tekisi yhteisestä kielestä juuri sen kansainvälisempää kuin se jo on. Esimerkiksi, jos 51. kieli lisättäisiin ensimmäisten 50 jatkoksi, kokonaiskattavuus kasvaisi 75,07 prosentista 75,43 prosenttiin. Korotus olisi vaivaiset 0,36 prosenttia! 51. kielen puhujat olisivat ehkä tyytyväisempiä, mutta loppujen kielten puhujat, joita olisi vielä muhkeat 24,24 % maailman väestöstä, eivät kostuisi siitä mitään.
Kaavio. 50 puhutuimman kielen äidinkielisten puhujien osuus maailman väestöstä.
Käytännöllinen ja hyödyllinen
Panglo on tarkoitettu olemaan hyödyllinen tosielämässä. Sen yleisimmät sanat ja ilmaukset muistuttavat englantia, joten voit puhua sitä saman tien esim. hotelleissa, kaupoissa, takseissa, lentokentillä ja rautatieasemilla ja voit lukea tienviittoja ja erilaisia kylttejä ja opasteita ulkomailla. Juju on yksinkertainen: sinä puhut pangloa ja toiset puhuvat englantia. Se toimii!
Panglo on myös käytännönläheinen kieli. Sinulla on lupa käyttää kaikkia keinoja tullaksesi ymmärretyksi. Elekieli on tärkeää. Saat myös käyttää muiden kielten sanoja osana pangloa. Se toimii, koska panglossa ei ole häiritseviä taivuksia. Ulkomaalainen voi kysyä esimerkiksi wer is da "ravintola"? ja suomalainen voi kysyä esimerkiksi Kiinassa wer is da "fan dien"? Joka tapauksessa on tärkeämpää päästä ravintolaan kuin puhua virheetöntä pangloa, eikö totta?
Panglo ei ole pienen kerhon tai lahkon salainen kieli. Se on avoin kaikille! On tärkeämpää onnistua keskustelemaan muiden kanssa kuin varjella kielen kuviteltua "puhtautta".
Panglon 10 sääntöä
Panglo on niin helppo, että sen kieliopin perusteissa on vain kymmenen sääntöä, jotka mahtuvat yhdelle paperiarkille. Poikkeuksia ei ole.
- Maailman sanasto: Panglo on tasapuolisesti kansainvälinen kieli. Siihen on lainattu kansainvälisiä sanoja kaikilta mantereilta. Lainasanat sovitetaan panglon ääntämis- ja kirjoitustapoihin. Pangloin otetaan vain yksi perusmuotoinen sana, josta johdetaan muita sanoja säännön 10 mukaan.
- Ääntäminen ja kirjoitus: Pangloa ääntäminen ja kirjoitus ovat säännöllisiä. Kaikki sanat äännetään täsmälleen niin kuin ne on kirjoitettu. Melkein kaikki kirjaimet ja kirjainyhdistelmät tarkoittavat aina samaa äännettä.
- Säännöllinen painotus: Jos sana koostuu yhdestä tai kahdesta tavusta, paino on ensimmäisellä tavulla. Jos sanassa on kolme tai useampia tavuja, paino on toisella tavulla.
- Substantiivit: Substantiivit ovat taipumattomia. Lukumäärä ilmaistaan lukusanoilla. Sija ilmaistaan prepositioilla.
- Lukusanat:
Perusluvut ovat:
- 0 zero, 1 un, 2 due, 3 tri, 4 for, 5 faive, 6 sixe, 7 seven, 8 eite, 9 nain, 10 ten.
- Kymmentä suuremmat: 11 ten un, 12 ten due, 13 ten tri, jne.
- Kymmenet: 20 due ten, 30 tri ten, 40 for ten, jne.
- Sadat: 100 un hunde, 200 due hunde, 300 tri hunde, jne.
- Tuhannet: 1000 un tauzen, 2000 due tauzen, 3000 tri tauzen, jne.
- Järjestysluvut ovat peruslukuja, jotka vain ovat substantiivin perässä.
- Adjektiivit:
Järjestyslukuja lukuun ottamatta adjektiivit ovat aina substantiivin edellä.
- Yhdenvertaisuus ilmaistaan sanoilla as...as (yhtä...kuin).
- Ylivertaisuus ilmaistaan sanoilla mor...dan (enemmän...kuin).
- Alivertaisuus ilmaistaan sanoilla les...dan (vähemmän...kuin).
- Pronominit:
- Persoonapronominit ovat: mi minä, tu sinä, he hän, wi me, yu te, de he.
- Persoonapronominien omistusmuodot ovat: mi's minun, tu's sinun, he's hänen, wi's meidän, yu's teidän, de's heidän.
- Kysyvät pronominit ovat: wa mikä, hu kuka, hu's kenen.
- Verbit:
Verbit ovat taipumattomia.
Ne eivät taivu persoona-, aika- taikka tapamuodoissa.
- is ilmaisee kuluvaa toimintaa.
- haf ilmaisee tehtyä toimintaa, joka vaikuttaa kuluvaan hetkeen.
- was ilmaisee tehtyä toimintaa, joka ei enää vaikuta kuluvaan hetkeen.
- wil ilmaisee tulevaa tapahtumaa.
- Sanajärjestys: Lauseen sanajärjestys on subjekti – verbi – objekti. Samaa sanajärjestystä käytetään kaikissa lauseissa mukaan lukien kysymyslauseet ja sivulauseet.
- Sanojen johtaminen: Panglon sanat muuttavat muotoaan vain kun niiden merkitys muuttuu. Sanat eivät koskaan muutu vain kieliopillista tarkoitusta varten.
Kirjoitus ja ääntäminen
Panglo on äänteenmukainen kieli molempiin suuntiin:
- Luetun sanan ääntämistapa on aina ilmiselvä.
- Kuullun sanan kirjoitustapa on useimmiten ilmiselvä. (Osa vierassanoista saattaa muodostaa poikkeuksen.)
Latinalaiset aakkoset
Pangloa kirjoitetaan tavallisilla latinalaisilla aakkosilla. Sen kirjoittamiseen ei käytetä mitään tarkemerkittyjä kirjaimia, jotka muutenkin vaihtelevat kielestä toiseen. Niinpä sitä voi kirjoittaa ja tulostaa kaikilla kirjoituskoneilla, tietokoneilla ja muilla älylaitteilla ilman mitään erikoisjärjestelyjä.
A B C Ch D E F G H I J K L M N O P R S Sh T U V W X Y Z
Äänteet
Panglolla on oma äänne- ja kirjoitusjärjestelmänsä, jotka muistuttavat paljolti mm. Manner-Euroopan kielten vastaavia järjestelmiä.
Vokaalit
Panglossa on kuusi vokaalia. Niitä merkitään kirjaimilla A, E, I, O ja U. Näistä E vastaa kahta äännettä: /e/ ja /ə/.
| Panglo | IPA | Ääntämisohjeita |
|---|---|---|
| A | /a/ | |
| E | /e/ | |
| E | /ə/ | Ääntyy kuten englannin sanassa happen tai saksan sanassa bitte. |
| I | /i/ | |
| O | /o/ | |
| U | /u/ |
Eräät vokaalit esiintyvät usein peräkkäin – au, ou, ai, ei, oi – ja ne äännetään diftongeina.
Konsonantit
Panglossa on 21 konsonanttiäännettä. Ne kirjoitetaan yksittäisillä konsonanttikirjaimilla tai kirjainpareilla (sh ja ch).
| Panglo | IPA | Ääntämisohjeita |
|---|---|---|
| B | /b/ | |
| C | /ts/ | Ääntyy kuten ts sanassa metsä. |
| Ch | /tʃ/ | Ääntyy kuten tsh sanassa tshekki. |
| D | /d/ | |
| F | /f/ | |
| G | /g/ | |
| H | /h/ | |
| J | /dʒ/ | Ääntyy kuten englannin sanassa judge. |
| K | /k/ | |
| L | /l/ | |
| M | /m/ | |
| N | /n/ | |
| P | /p/ | |
| R | /r~ɹ/ | Ääntyy kuten suomessa tai kuten amerikanenglannissa. Ääntämisen saa valita omien tottumusten mukaan. |
| S | /s/ | Terävämpi kuin suomen S. |
| Sh | /ʃ/ | Ääntyy kuten sh sanassa shoppailu. |
| T | /t/ | |
| V | /v/ | |
| W | /w/ | |
| X | /ks/ | Sama kuin ks. |
| Y | /j/ | Ääntyy kuten suomen J. |
| Z | /z/ | Soinnillinen S, ääntyy kuten z englannin sanassa zebra. |
Vieraskieliset äänteet
Lisäksi panglon kirjoitusjärjestelmään kuuluu lisäkirjaimia ja -kirjainpareja, jotka voivat esiintyä vain vierassanoissa, kuten paikkojen ja henkilöiden nimet, jotka eivät kuuluu panglon normaaliin sanastoon. Niitä ei siis käytetä lainkaan panglon varsinaisessa sanastossa.
| Panglo | IPA | Ääntämisohjeita |
|---|---|---|
| Kh | /x/ | Soinniton kitapurjeen hankausäänne, joka ääntyy kuten ch saksan sanassa Bach. |
| Gh | /ɣ/ | Edellistä vastaava soinnillinen äänne |
| Ph | /ɸ/ | Soinniton huulten hankausäänne |
| Bh | /β/ | Edellistä vastaava soinnillinen äänne |
| Q | /q/ | Soinniton kitakielekkeen sulkuäänne |
| Qh | /χ/ | Soinniton kitakielekkeen hankausäänne |
| Rh | /ʀ~ʁ/ | Soinnillinen kitakielekkeen hankaus- tai täryäänne, joka ääntyy kuten rh ranskan sanassa rhume. |
| Th | /θ/ | Soinniton kielenkärki hampaita vasten äännetty hankausäänne, joka ääntyy kuten th englannin sanassa thing. |
| Dh | /ð/ | Edellistä vastaava soinnillinen äänne, joka ääntyy kuten th englannin sanassa they. |
| Zh | /ʒ/ | Soinnillinen suhuässä, joka ääntyy kuten zh sanassa Brezhnev. |
Lisä-äänteiden tarkoitus on helpottaa eri kielisten nimien kirjoittamista kansainvälisessä kielessä, jotta paikalliset ihmiset voisivat tunnistaa ne. Se ei haittaa, vaikka et osaisi ääntää kaikkia näitä äänteitä. Sen sijaan voit ääntää vain ääntää ensimmäisen kirjaimen ja jättää sitä seuraavan H:n huomiotta.
Esimerkiksi Kreikan pääkaupunki, Ateena, on kreikan kielellä "Αθήνα" /aθina/. Panglossa se kirjoitetaan "Athina". Sen voi ääntää joko kreikkalaisella tavalla /aθina/ tai helpommalla tavalla /atina/. Panglossa halutaan pitää vierassanojen ääntäminen mahdollisimman lähellä alkuperäistä, mutta eri kielten kaikkia äänteitä ei ole mahdollista ottaa mukaan.
Esimerkkejä vierassanoista:
Athina Ateena (Kreikan pääkaupunki)
Khartum Khartoum (Sudanin pääkaupunki)
Rhone Rhône (Ranskan ja Sveitsin poikki virtaava joki)
Rhein Rein (Sveitsin, Itävallan, Saksan, Ranskan ja Hollannin läpi virtaava joki)
Sanojen rakenne
Panglon sanat ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia. Tavussa voi olla enintään:
- yksi alkukonsonantti
- yksi jatkuva konsonantti (L tai R)
- yksi tai kaksi vokaalia, ja
- yksi seuraavista loppukonsonanteista: M, N, NG, L, R, F, S, tai SH.
Käytännössä raskaimpia panglon sanoja ovat esim. kristal (kristalli) ja simple (yksinkertainen).
Lisäksi sanan keskellä voi olla jokin seuraavista konsonanttiryhmistä: -kn-, -ks-, -tn- ja -tm-. Niitä tosin käytetään vain tietyissä kreikasta ja latinasta lainatuissa sanoissa, kuten tekne (tekniikka), akse (akseli), etne (kansanryhmä) ja ritme (rytmi).
Lainasanojen sovittaminen pangloin
Yleensä kaikki lainasanat sovitetaan panglon äänteenmukaiseen kirjoitusjärjestelmään. Näin toimitaan sekä yleisnimien että erisnimien kohdalla.
Yleisnimet
Yleisnimi on sana, joka viittaa johonkin kohteeseen ryhmänsä edustajana eikä yksilönä. Erisnimi viittaa johonkin tiettyyn yksilöön erillään muista. Esimerkiksi sana koira on yleisnimi ja Musti on erisnimi.
Yleisessä käytössä olevien yleisnimien täytyy noudattaa panglon tavurakennetta ja niiden täytyy sisältää vain panglon normaaleja äänteitä.
Useimmat panglon sanat ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin muiden kielten, erityisesti englannin, sanat. Sanojen alussa ja lopussa ei ole vaikeita konsonanttisarjoja. Siispä englannin sanan state vastine on panglossa estate, actor on ater, ja saint on sante. Lisäksi umpikonsonantit ovat kiellettyjä sanan lopussa, joten esimerkiksi sanan good vastine on gude.
Panglossa ei ole englannin vaikeita TH-äänteitä, vaan ne korvataan englannista lainatuissa sanoissa tavallisesti äänteillä T ja D. Esimerkiksi da (the), de (they), tri (three), ja ting (thing).
Erisnimet
Sanan rakenne voi olla monimutkaisempi ja se voi sisältää vierasäänteitä kun kyse on erisnimestä tai erittäin harvoin käytetystä yleisnimestä.
Esimerkiksi sukunimi Smith saa olla Smith myös panglossa, vaikka sen rakenne on panglon tavallisia sanoja monimutkaisempi ja se sisältää panglolle vieraan TH-äänteen.
Isot ja pienet kirjaimet
Sekä isoja että pieniä kirjaimia eli suur- ja pienaakkosia käytetään panglon kirjoittamiseen.
Isoja kirjaimia käytetään vain erisnimen alkukirjaimena ja alkukirjaimen lyhenteenä eli nimikirjaimena.
Panglossa ei ole tapana aloittaa virkettä isolla alkukirjaimella.
Erisnimet
Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella samalla tavalla kuin suomen kielessä. Esimerkiksi Thomas Stearns Eliot kirjoitetaan panglossa Tomas Sternz Eliot, ja nimikirjaimia voi käyttää monella eri tavalla, kuten Tomas S Eliot, TS Eliot ja TSE. Nimikirjainten väliin tai jälkeen ei ole tapana laittaa pistettä.
Kirjojen, laulujen, elokuvien ja muiden teosten nimissä on tapana käyttää isoja alkukirjaimia. Esim. Da Senyer Of Di Ring (Taru sormusten herrasta).
Lyhenteet
Alkukirjainlyhenteet, kuten ASEAN, EU, NAFTA ja UN, kirjoitetaan aina kokonaan isolla. Muunlaiset lyhenteet saattavat sisältää sekä isoja että pieniä kirjaimia, kuten esimerkiksi GULag, joka on lyhennetty venäjän sanoista "Glavnoje Upravlenije Lagerei".
Isoja kirjaimia käytetään myös kansainvälisissä lyhenteissä. Esim. 10 Mb (ten megabite), 100 GB (hunde gigabaite), 2 mm (due milimetre), 1 kJ (un kilojul).
Syllabification
« - » Tavuviivalla voi jakaa sanoja tavuihin. Tavuviiva tulee puhuttujen tavujen väliin kuten suomessa. Esim. bus, ka-fe, yu-mor, pos-te, a-me-ri-ka-nis-me.
Välimerkit
« . » Piste voi olla kaikenlaisten lauseiden lopussa, myös kysymyslauseen kun siinä on kysymyssana.
« ? » Kysymyslauseen lopussa voi olla myös kysymysmerkki.
« ! » Huutomerkillä ilmaistaan äänekkyyttä ja painokkuutta.
« ... » Kolmea pistettä käytetään keskeneräisen lauseen lopussa tai ilmaisemaan epävarmuutta.
« : » Kaksoispiste aloittaa luettelon tai selityksen.
« , » Pilkku ilmaisee lyhyttä taukoa tai erottaa lueteltuja asioita.
Koska virkkeitä ei aloiteta isolla alkukirjaimella, on tapana laittaa väli ison välimerkin (piste, kysymys- ja huutomerkki) eteen ja jälkeen. Tämän tavan avulla on helpompi erottaa virkkeiden alut pitkässä tekstissä.
un dei, mi wan gow to da bazar . mi mite mi's frende der . he sey: halo ! yu gude, wa ? mi sey: mi gude ! den wi gow to mi's haus en yam som piza .
Epämuodollisessa tekstissä voi käyttää hyömiöitä ja hymiömerkkejä tunnetilan ilmaisemiseen. Esimerkiksi :) ilmaisee iloa ja :( ilmaisee surua.
mi love yu :)
= Minä rakastan sinua.
yu no love mi :(
= Sinä et rakasta minua.
Substantiivit
Substantiivi on sana, joka nimeää jonkin tietyn esineen tai asian, kuten elävän olennon, tavaran, paikan, toiminnan, laadun, olotilan tai käsitteen.
Panglossa substantiivit ovat taipumattomia. Substantiivista käytetään siis aina samaa muotoa riippumatta luvusta, sijasta, määräisyydestä ym. Luku, määräisyys ja muut asiat ilmaistaan erillisillä sanoilla, joilla substantiivia voi määrittää.
Luku
Panglossa substantiivit eivät taivu yksikössä ja monikossa. Sen sijaan luku ilmaistaan lukusanoilla ja muilla määrää ilmaisevilla sanoilla.
un haus
– yksi talo
due haus
– kaksi taloa
tri haus
– kolme taloa
for haus
– neljä taloa
Muut perusluvut on lueteltu lukusanoja käsittelevässä luvussa.
Muita yleisiä määrää ilmaisevia sanoja ovat som (joitakin), meni (monta) ja muche (paljon).
som haus
– joitakin taloja
meni haus
– monta taloa
muche haus
– paljon taloja
Määräiset ja epämääräiset artikkelit
Määräistä artikkelia käytetään viittaamaan tiettyyn eli määrättyyn asiaan, joka on jo mainittu tai joka tunnetaan muuten. Epämääräistä artikkelia käytetään viittaamaan uuteen tai aiemmin mainitsemattomaan asiaan.
Nyrkkisääntö artikkelien käytöstä: Käytä määräistä artikkelia, kun tiedät täsmälleen mitä haluat, ja käytä epämääräistä artikkelia, kun et tiedä mitä haluat.
Epämääräiset artikkelit
Panglossa on kaksi epämääräistä artikkelia. Sanalla un viitataan yhteen asiaan, ja sanalla som moneen asiaan.
un apel
– jokin omena
som apel
– joitakin omenoita
un haus
– jokin talo
som haus
– joitakin taloja
Määräiset artikkelit
Panglossa on kaksi epämääräistä artikkelia. Sanalla da viitataan yhteen tiettyyn asiaan, ja sanalla di viitataan useampiin asioihin.
da man
– se/tietty mies
di man
– ne/tietyt miehet
da haus
– se/tietty talo
di haus
– ne/tietyt talot
Erisnimet
Sovittaminen pangloin
Erisnimet yleensä sovitetaan panglon kirjoitusjärjestelmään. Kaikkien kannalta on järkevämpää kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla Moskva (Moskova) eikä "Москва", ja Beijing (Peking) eikä "北京" koska kyseessä on kaikkien yhteinen kieli. Samoin on parempi kirjoittaa esim. Shikago eikä "Chicago", Marsei eikä "Marseille", ja Kishineu eikä "Chișinău". Näin myös latinalaisilla kirjaimilla alunperin kirjoitetut sanat tulevat oikein äännetyiksi.
Kohtelias puhuttelu
On hyvätapaista puhutella ihmisiä sanoilla sa, ma, pa. Niiden tarkoitus on osoittaa kohteliaisuutta ja kunnioitusta puhuteltavaa henkilöä kohtaan.
sa on yleiskäyttöinen puhuttelusana. Sitä voi käyttää sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa, kaikkia sukupuolia ja niin vanhempia kuin nuorempia puhuteltaessa. Sille ei ole suoraa vastinetta suomen kielessä.
ma on iästä, sosiaalisesta asemasta ja siviilisäädystä riippumaton puhuttelusana naisille. Sen voi kääntää suomeksi sanoilla neiti tai rouva.
pa on iästä, sosiaalisesta asemasta ja siviilisäädystä riippumaton puhuttelusana miehille. Sitä vastaa suomen sana herra.
Eri maissa ja kulttuureissa on erilaisia tapoja puhutella muita ihmisiä. Joissakin paikoissa on epäkohteliasta kutsua jotakuta nimellä käyttämättä kohteliasta puhuttelua. Sen vuoksi on suositeltavaa käyttää puhuttelusanoja aina kun tapaat uusia ihmisiä eri kulttuureista.
Puhuttelusanoja sopii käyttää sekä kutsuma- että sukunimen tai kummankin kanssa.
sa Bili King
– herra tai rouva Billy King
sa Bili
– herra tai rouva Billy
sa King
– herra tai rouva King
On aina kohteliasta käyttää sukupuolineutraalia puhuttelusanaa. Se ei sinällään tarkoita, että puhuteltavan sukupuolesta olisi epävarmuutta, vaan se on täysin normaali kohteliaisuussana. Kuitenkin jotkut ovat tottuneet puhuttelemaan miehiä ja naisia eri sanoilla.
pa Felipe Gonzales
– herra Felipe Gonzales
pa Felipe
– herra Felipe
pa Gonzales
– herra Gonzales
Kutsumanimen ja sukunimen järjestys vaihtelee eri kielissä. Esimerkiksi kiinan kielessä on tapana että sukunimi on ensin.
ma Wang Lili
– rouva Lili Wang
ma Lili
– rouva Lili
ma Wang
– rouva Wang
Lukusanat
Perusluvut ovat kuulostavat panglossa melkein samalta kuin englannissa. Sen sijaan kymmentä suuremmat luvut muodostetaan panglossa itsenäisesti ja järjestelmällisesti.
| Ykköset | 10 ja yli | 20 ja yli | 30 ja yli |
|---|---|---|---|
| 0 zero | 10 (un) ten | 20 due ten | 30 tri ten |
| 1 un | 11 ten un | 21 due ten un | 31 tri ten un |
| 2 due | 12 ten due | 22 due ten due | 32 tri ten due |
| 3 tri | 13 ten tri | 23 due ten tri | 33 tri ten tri |
| 4 for | 14 ten for | 24 due ten for | 34 tri ten for |
| 5 faive | 15 ten faive | 25 due ten faive | 35 tri ten faive |
| 6 sixe | 16 ten sixe | 26 due ten sixe | 36 tri ten sixe |
| 7 seven | 17 ten seven | 27 due ten seven | 37 tri ten seven |
| 8 eite | 18 ten eite | 28 due ten eite | 38 tri ten eite |
| 9 nain | 19 ten nain | 29 due ten nain | 39 tri ten nain |
| Ykköset | Kymmenet | Sadat | Tuhannet |
|---|---|---|---|
| 0 zero | |||
| 1 un | 10 (un) ten | 100 un hunde | 1000 un tauzen |
| 2 due | 20 due ten | 200 due hunde | 2000 due tauzen |
| 3 tri | 30 tri ten | 300 tri hunde | 3000 tri tauzen |
| 4 for | 40 for ten | 400 for hunde | 4000 for tauzen |
| 5 faive | 50 faive ten | 500 faive hunde | 5000 faive tauzen |
| 6 sixe | 60 sixe ten | 600 sixe hunde | 6000 sixe tauzen |
| 7 seven | 70 seven ten | 700 seven hunde | 7000 seven tauzen |
| 8 eite | 80 eite ten | 800 eite hunde | 8000 eite tauzen |
| 9 nain | 90 nain ten | 900 nain hunde | 9000 nain tauzen |
Suuremmat luvut muodostetaan samalla periaatteella.
10'000 un ten tauzen
100'000 un hunde tauzen
1'000'000 un milion
10'000'000 un ten milion
100'000'000 un hunde milion
1'000'000'000 un tauzen milion
Huom! Sanoja miliarde ja bilion ei käytetä panglossa, koska niiden merkitys vaihtelee eri maiden välillä. Sen sijaan käytetään sanoja tauzen milion (tuhat miljoonaa) tai sanaa giga.
Kansainvälisen yksikköjärjestelmän
eli SI-järjestelmän etuliitteitä käytetään panglossa ihan normaalisti.
On siis ihan tavallista sanoa esimerkiksi:
eite giga person is live in Dunia.
– Kahdeksan miljardia ihmistä asuu maapallolla.
| Etuliite | Symboli | Potenssi | Desimaaliluku |
|---|---|---|---|
| yota | Y | 10²⁴ | 1 000 000 000 000 000 000 000 000 |
| zeta | Z | 10²¹ | 1 000 000 000 000 000 000 000 |
| eksa | E | 10¹⁸ | 1 000 000 000 000 000 000 |
| peta | P | 10¹⁵ | 1 000 000 000 000 000 |
| tera | T | 10¹² | 1 000 000 000 000 |
| giga | G | 10⁹ | 1 000 000 000 |
| mega | M | 10⁶ | 1 000 000 |
| kilo | k | 10³ | 1 000 |
| hekto | h | 10² | 100 |
| desa | da | 10¹ | 10 |
Kuukaudet
- Januari – tammikuu
- Februari – helmikuu
- Marte – maaliskuu
- April – huhtikuu
- Mai – toukokuu
- June – kesäkuu
- Yuli – heinäkuu
- Auguste – elokuu
- Setembre – syyskuu
- Otobre – lokakuu
- Novembre – marraskuu
- Desembre – joulukuu
Lisäksi on Ramazan (ramadan), islamilaisen kuukalenterin mukainen pyhä yhdeksäs kuukausi.
Viikonpäivät
Muinaisessa Kreikassa viikonpäivät nimettiin seitsemän taivaankappaleen mukaan, jotka olivat aurinko, kuu ja viisi paljaalla silmällä näkyvää planeettaa. Jokaista taivaankappaletta edusti myös jokin jumala. Tämä nimeämisjärjestelmä levisi Roomaan, Intiaan, Kiinaan ja melkein kaikkialle tuolloin tunnettuun maailmaan.
Panglossa viikonpäivien nimet seuraavat roomalaista käytäntöä, jossa taivaankappaleen ja viikonpäivän nimet ovat lähellä toisiaan. Suomessa käytetään planeetoista roomalaisia nimiä ja viikonpäivistä germaanisia nimiä.
| Taivaankappale | Viikonpäivä |
|---|---|
| Sole | soledi |
| aurinko | sunnuntai (sun = aurinko) |
| Lune | lunedi |
| kuu | maanantai (mån = kuu) |
| Marte | martedi |
| Mars | Tiistai (Tiwazin päivä) |
| Merkur | merkurdi |
| Merkurius | keskiviikko |
| Jove | jovedi |
| Jupiter | Torstai (Thorin päivä) |
| Venera | venerdi |
| Venus | perjantai (Freijan päivä) |
| Saturne | saturdi |
| Saturnus | lauantai |
Toinen järjestelmä on puhtaasti numeerinen.
- wike dey un – maanantai (1. viikonpäivä)
- wike dey due – tiistai (2. viikonpäivä)
- wike dey tri – keskiviikko (3. viikonpäivä)
- wike dey for – torstai (4. viikonpäivä)
- wike dey faive – perjantai (5. viikonpäivä)
- wike dey sixe – lauantai (6. viikonpäivä)
- wike dey seven – sunnuntai (7. viikonpäivä)
Tämä on kuitenkin epäluotettava järjestelmä, koska eri maissa viikon katsotaan alkavan eri päivänä. Lisäksi on tärkeää erottaa viikonpäivä (wike dey) kuukauden päivästä (mes dey).
Persoonapronominit
Panglon persoonapronominit ovat:
| Persoona | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| 1. | mi (minä) | wi (me) |
| 2. | tu (sinä) | yu (te) |
| 3. | he (hän) | de (he) |
Kaikki persoonapronominit ovat sukupuolineutraaleja panglossa. Yksikön kolmannen persoonan pronomini he voi tarkoittaa siis miestä, naista tai muunsukupuolista henkilöä.
Yksikön toisen persoonan pronominia tu saa käyttää kaikissa tilanteissa puhuteltavan henkilön asemasta ja iästä riippumatta. Panglossa on siis lupa sinutella. Kuitenkin jotkut puhujat saattavat puhutella sanalla tu vain perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä. Silloin se on käytössä ikään kuin saksan du, ranskan tu, venäjän ты (ty) ja hindin tū.
Monikon toisen persoonan pronominia yu saa aina käyttää yksikön pronominin tu sijasta.
Omistusmuodot
Persoonapronominien omistusmuodot muodostetaan lisäämällä perusmuodon perään omistusliite 's.
| Persoona | Yksikkö | Monikko |
|---|---|---|
| 1. | mi's (minun) | wi's (meidän) |
| 2. | tu's (sinun) | yu's (teidän) |
| 3. | he's (hänen) | de's (heidän) |
Kysyvät pronominit
wa
mikä
hu
kuka
hu's
kenen
Osoittavat pronominit
Määräisiä artikkeleita käytetään osoittavina pronomineina:
da
tämä, tuo
di
nämä, nuo
Koska ne eivät erottele lähellä ja kaukana olevia kohteita, niitä voi tarkentaa sanoilla hir (tässä) ja der (tuolla).
da hir haus
= tämä talo (tässä)
di hir haus
= nämä talot (tässä)
da der haus
= tuo talo (tuolla)
di der haus
= nuo talot (tuolla)
Verbit
Panglon verbit ovat taipumattomia. Ne eivät siis taivu esim. persoona-, aika- tai tapamuodoissa. Verbs are not conjugated at all.
Persoonan ilmaiseminen
Persoona ilmaistaan subjektina olevalla persoonapronominilla tai substantiivilla.
mi love tu.
– Minä rakastan sinua.
wi love yu.
– Me rakastamme teitä.
he love tu.
– Hän rakastaa sinua.
Kun substantiivi on subjektina, sen ja verbin välissä on yleensä ajan partikkeli.
Jorje is love Mari.
– Jorje rakastaa Maria.
tri siste is love un man.
– Kolme siskoa rakastavat yhtä miestä.
Ajan ilmaiseminen
Panglossa verbeillä ei yleensä osoiteta ajankohtaa, joten aikamuodot, kuten preesens, imperfekti ja futuuri, eivät kuulu sen kielioppiin. Sen sijaan ajankohdan ilmaisemiseksi käytetään aikaa osoittavia sanoja, kuten laste dei (edellisenä päivänä), nexte dei (seuraavana päivänä), ja nau (nyt).
Panglossa verbeihin yleensä liittyy aspektin merkitsijä, joka osoittaa verbin ajallista etenemistä. Panglon aspektit ovat:
- Jatkuva aspekti (is) ilmaisee että toiminta on parhaillaan meneillään ja se on vielä kesken.
- Päättyneet aspektit
- Vaikuttava aspekti (haf) osoittaa päättynyttä toimintaa, joka yhä vaikuttaa puheena olevaan hetkeen.
- Koettu aspekti (was) osoittaa päättynyttä toimintaa, joka ei enää vaikuta puheena olevaan hetkeen.
- Tuleva aspekti (wil) osoittaa että toiminta toteutuu myöhemmin.
Alla oleva kaavio kuvaa sitä, mikä on aspektien ajallinen suhde puheena olevaan hetkeen eli kertomuksen "tähän hetkeen".
Kaavio. Aspektit suhteessa puheena olevaan hetkeen.
┌─────────┐ │
│ did │ ··· │
└─────────┘ │
┌─────────┐ │
│ hav ├───────┤
└─────────┘ │
┌────┴────┐
│ bi │
└────┬────┘
│ ┌─────────┐
│ │ vil │
│ └─────────┘
◀──────────────────────┼──────────────────────▶
aiemmin parhaillaan myöhemmin
Jatkuva aspekti
Jatkuva aspekti osoittaa, että toiminta on parhaillaan meneillään ja se on vielä kesken. Sen merkkinä on verbin edellä oleva partikkeli is. Se vastaa suomen olla-verbin ja ma-infinitiivin inessiivin muodostamaa rakennetta.
Sara is vide da TV.
– Sara on katsomassa TV:tä.
wi is vizite yu's lande.
– Me olemme vierailemassa teidän maassanne.
Huom! Normaalisti olla-verbin aspektimuodon is bi sijasta voi käyttää pelkästään sanaa is.
Sara is mi's frende.
– Sara on minun ystävä.
wi is in London.
– Me olemme Lontoossa.
Koettu aspekti
Koettu aspekti osoittaa päättynyttä toimintaa, joka ei enää vaikuta puheena olevaan hetkeen. Sen merkkinä on verbin edellä oleva partikkeli was.
mi's mama was vizite da Kanada tri ves.
– Minun äiti vieraili Kanadassa kolme kertaa (mutta hän ei enää ole siellä).
mi was luze mi's chabi laste dei
– Minä hukkasin avaimeni eilen (mutta ne eivät ole enää hukassa).
Yulia was bi mi's frende fo ten yer.
– Julia oli minun ystäväni kymmenen vuotta (mutta ei ole enää.)
Vaikuttava aspekti
Vaikuttava aspekti osoittaa päättynyttä toimintaa, jonka seuraukset vaikuttavat puheena olevaan hetkeen. Sen merkkinä on verbin edellä oleva partikkeli has.
mi has nou Yulia fo ten yer.
– Minä olen tuntenut Julian kymmenen vuotta. (Ja tunnen hänet vieläkin).
he has safare do Kanada.
– Hän on matkustanut Kanadaan. (Hän on siellä yhä).
mi has luze mi's chabi!
– Minä olen hukannut avaimeni! (Ne ovat yhä hukassa.)
Yulia haf bi mi's frende fo ten yer.
– Julia on ollut ystäväni kymmenen vuotta. (Ja on yhä.)
Tuleva aspekti
Tuleva aspekti osoittaa että toiminta toteutuu myöhemmin.
The future aspect describes that the situation will probably take place after the time under consideration. Sen merkkinä on verbin edellä oleva partikkeli wil.
wi wil toke da Panglo.
– Me tulemme puhumaan pangloa.
mi wil bi yu's frende.
– Minä tulen olemaan sinun ystäväsi.
Olla-verbi
Panglon olla-verbi bi osoittaa samuutta (esim. "Hän on Maria"), joukkoon kuulumista (esim. "Kissa on eläin"), ja ominaisuutta (esim. "Taivas on sininen").
Panglossa, bi on ihan tavallinen taipumaton verbi. Se ei siis ole epäsäännöllinen toisin kuin monissa kielissä. Aspektin merkitsijöitä käytetään olla-verbin bi kanssa.
mi is bi hapi.
– Minä olen onnellinen.
mi haf bi hapi.
– Minä olen ollut onnellinen.
mi was bi hapi.
– Minä olin onnellinen.
mi wil bi hapi.
– Minä tulen olemaan onnellinen.
Kuitenkin on tavallista, että bi jätetään pois jatkuvan ja koetun aspektin yhteydessä. Joten sanaa is käytetään tavallisesti sanojen is bi sijasta ja sanaa was sanojen was bi sijasta.
mi is hapi.
– Minä olen onnellinen.
mi was hapi.
– Minä olin onnellinen.
Huomaa, että verbi bi ei taivu myöskään persoonissa, vaan yhtä ja samaa muotoa käytetään kaikissa persoonissa.
mi is (bi) hapi.
– Minä olen onnellinen.
wi is (bi) hapi.
– Me olemme onnellisia.
tu is (bi) hapi.
– Sinä olet onnellinen
yu is (bi) hapi.
– Te olette onnellisia.
he is (bi) hapi.
– Hän on onnellinen.
de is (bi) hapi.
– He ovat onnellisia.
Infinitiivi
Inifinitiivimuodossa verbiä käytetään substantiivina. Apuverbi du merkitsee sitä seuraavan verbin infinitiiviksi.
du bi
– olla
du now
– tietää
du love
– rakastaa
Kuva: Freepik
Infinitiivi voi toimia lauseen subjektina ja objektina.
mi love du yam.
– Minä rakastan syödä/syömistä.
du yam is gude.
– Syöminen on hyvä.
du yam is du joy.
– Syöminen on nauttimista. (Syödä on nauttia.)
Substantiivilauseke voi täydentää infinitiivimuotoista verbiä.
du yam un apel
– syödä omena
du love da live
– rakastaa elämää
is gude du love da live.
– On hyvä rakastaa elämää.
Infinitiivin merkitsijää ei käytetä apuverbien kanssa.
mi wan gow.
– Minä haluan mennä.
mi kan gow.
– Minä voin mennä.
wi mus gow.
– Meidän täytyy mennä.
yu mey gow.
– Te saatte mennä.
Toisinaan infinitiivin käytölle on vaihtoehtoisia rakenteita. Esimerkiksi, verbin sisältävä adjektiivi voi sisältää tekemistä ilmaisevan sanan ilman du-partikkelia.
un pley izi gitare
– helpposoittoinen kitara
un izi du pley gitare
– helposti soitettava kitara
Verbiketju
Kaksi tai useampia verbejä voidaan ketjuttaa yhteen, jolloin ne muodostava yhden predikaatin, joka kertoo samasta subjektista.
mi yam un pay.
– Minä syön piirakan.
mi gow yam un pay.
– Minä menen syömään piirakkaa.
mi kan gow yam un pay.
– Minä voin mennä syömään piirakkaa.
mi wan kan gow yam un pay.
– Minä haluan voida mennä syömään piirakkaa.
Sanojen johtaminen
Nollajohto
Nollajohto on sananmuodostuksen tapa, jossa sanaa käytetään uuden sanaluokan tehtävässä sellaisenaan eli ilman ulkoisesti näkyvää osoitinta sanaluokan vaihdoksesta. Panglossa se on hyvin yleistä. Itse asiassa suurin osa sanoista ei kuulu mihinkään määrättyyn sanaluokkaan, vaan sanaluokka määräytyy sen perusteella, mikä tehtävä sanalla on lauseessa.
Esimerkiksi sana blanke voi toimia niin adjektiivina 'tyhjä', substantiivina 'tyhjä' kuin verbinä 'tyhjentää'.
yu have som blanke papir, no?
– Onko sinulla tyhjää paperia?
give mi un blanke!
– Annan minulle yksi tyhjä!
yu mus blanke da texte.
– Sinun täytyy tyhjentää teksti.
Samaten sana skribe voi toimia niin verbinä 'kirjoittaa', substantiivina 'kirjoitus' kuin adjektiivina 'kirjoitettu, kirjallinen'.
mi skribe un letre.
– Minä kirjoitan kirjettä.
un letre is un skribe misaje.
– Kirje on kirjoitettu viesti.
mi love yu's skribe.
– Minä rakastan teidän kirjoituksianne.
Yhdyssanat
Sanoja saa yhdistää panglossa vapaasti ilmaisemaan uusia asioita. Yhdyssanan viimeinen osa on tärkein, ja sitä edeltävät sanat vain täydentävät sen merkitystä.
Esimerkiksie, eskribe meza on eräänlainen pöytä, nimittäin kirjoituspöytä. Samaten, kristal klare = kristallinkirkas, love lete = rakkauskirje, kafe kupe = kahvikuppi.
Yhdyssanat voidaan kirjoittaa yhteen tai erikseen. Erityisesti vakiintuneet yhdyssanat on tapana kirjoittaa yhteen. Esimerkiksi, sana demokratia kirjoitetaan yleensä demekratie eikä deme kratie.
Etu- ja jälkiliitteet
Etu- ja jälkiliitteet ovat hyvin hyödyllisiä ja ne tekevät kielestä paljon kätevämmän. Yleisimmät liitteet luetellaan alla. Osa liitteistä on itse asiassa tavallisia sanoja, joita voi käyttää myös itsenäisinä, mutta useimmat ovat aitoja liitteitä, jotka eivät toimi itsenäisinä sanoina.
Etuliitteet
a-
'tykö, itseensä' :
cepe
'ottaa'
→ acepe
'ottaa itselleen, hyväksyä'
lige
'sitoa'
→ alige
'sitoutua, liittoutua'
an- :
vastakohta, epä-:
hapi
'onnellinen'
→ anhapi
'onneton'
juste
'oikeudenmukainen'
→ anjuste
'epäoikeudenmukainen'
human
'ihminen'
→ anhuman
'epäihminen'
de-
'pois, erilleen' :
cepe
'ottaa, napata'
→ decepe
'ottaa pois, poistaa'
duce
'johtaa'
→ deduce
'johtaa pois, dedusoida'
parte
'osa'
→ departe
'erottaa, osittaa erilleen'
di-
'tehdä tai toimia päinvastoin' :
strute
'rakentaa, koota'
→ distrute
'tuhota, purkaa'
kode
'koodata'
→ dikode
'dekoodata, purkaa koodi'
kovre
'peittää'
→ dikovre
'ottaa esiin'
krese
'kasvaa'
→ dikrese
'kutistua'
ex
'ulos' :
cepe
'ottaa, napata'
→ excepe
'ottaa pois, poislukea'
jete
'heittää'
→ exjete
'heittää ulos'
in-
'sisään' :
jete
'työntää'
→ injete
'työntää sisään, ruiskuttaa sisään'
kluze
'sulkea'
→ inkluze
'sulkea sisään, ottaa mukaan'
kon-
'yhdessä, yhteen' :
strute
'rakentaa'
→ konstrute
'rakentaa, panna kokoon'
werke
'työskennellä'
→ konwerke
'tehdä yhteistyötä'
mes-
'väärin' :
uze
'käyttö'
→ mesuze
'väärinkäyttö'
non-
'puute, ei-' :
dewiste
'teisti, jumalaapelkäävä'
→ nondewiste
'ateisti, jumalaton'
sence
'järki'
→ nonsence
'järjettömyys'
tabakiste
'tupakoija'
→ nontabakiste
tupakoimaton
pos
'jälkeen' :
gere
'sota'
→ posgeral
'sodanjälkeinen'
poze
'panna, asettaa'
→ pospoze
'panna jkn jälkeen'
pre-
'ennen, aiemmin' :
dite
'kertoa'
→ predite
'kertoa edeltä, ennustaa'
vide
'nähdä'
→ previde
'nähdä edeltä, aavistaa'
pro-
'eteen, esiin' :
poze
'panna, asettaa'
→ propoze
'panna ehdolle'
voke
'kutsua'
→ provoke
'kutsua esiin'
re-
'takaisin' :
ate
'toimia'
→ reate
'toimia takaisin, reagoida'
turne
'kääntyä'
→ returne
'kääntyä takaisin'
ri-
'toistaa, tehdä uudelleen' :
du
'tehdä'
→ ridu
'tehdä uudelleen'
forme
'muovata'
→ riforme
'muovata uudelleen, reformoida'
Jälkiliitteet
-al
'asiaan liittyvä, -llinen' :
nacia
'kansa'
→ nacial
'kansallinen'
socia
'yhteisö'
→ social
'yhteisöllinen, sosiaalinen'
universe
'kaikkeus'
→ universal
'kaikkea koskeva, universaali'
-an
'johonkin kuuluva, jäsen, asukas' :
Amerika
'Amerikka'
→ Amerikan
'amerikkalainen'
Italie
'Italia'
→ Italian
'italialainen'
Rusie
'Venäjä'
→ Rusian
'venäläinen, venäjänmaalainen'
hume
'maa-aines'
→ human
'maasta tehty, tomumaja' ja, siitä johdettuna, 'ihminen'
-ate
'toimia' :
rote
'pyörä'
→ rotate
'pyöriä'
formule
'kaava'
→ formulate
'kaavailla, muotoilla'
-ation
'toiminta' :
rote
'pyörä'
→ rotation
'pyöriminen, pyörintä'
-er
'tekijä, -ja' :
helpe
'auttaa'
→ helper
'apulainen, avustaja'
beke
'leipoa'
→ beker
'leipuri'
-erie
'työpaikka' :
beker
'leipuri'
→ bekerie
'leipomo'
-ete
'pienennys, pikku-' :
cigare
'sikari'
→ cigarete
'savuke'
-ful
'täysi, runsas, -kas' :
helpe
'apu'
→ helpeful
'avulias, avukas'
-ie
'maa, alue, ala (myös tiedonala)' :
Arabe
'arabi'
→ Arabie
'Arabia'
Itale
'italialainen'
→ Italie
'Italia'
Rus
'venäläinen'
→ Rusie
'Venäjä'
filsofe
'maailmankatsomus, elämänfilosofia'
→ filsofie
'filosofia (tieteenä)'
keme
'kemikaali'
→ kemie
'kemia'
-ife
'tehdä joksikin' :
petre
'kivi'
→ petrife
'kivettää, muuttaa kiveksi'
un
'yksi'
→ unife
'yhdistää'
klare
'selvä, selkeä'
→ klarife
'selventää, selkeyttää, selittää'
-ike
'ominainen, -nen' :
baze
'perusta'
→ bazike
'perus-'
fize
'fysiikka'
→ fizike
'fyysinen'
muze
'muusa'
→ muzike
'muusinen, musiikki'
nuve
'uusi'
→ nuvike
'uusikko, noviisi'
-ime
'enin, superlatiivinen' :
pre
'edessä'
→ prime
'etummaisin, ensimmäinen'
extre
'ulkona'
→ extrime
'uloin, äärimmäinen'
-ion
'toiminta tai prosessi' :
ate
'toimi, toimenpide'
→ ation
'toiminta'
konsume
'kuluttaa'
→ konsumion
'kulutus, kuluttaminen'
-ish
'kieli' :
English
'englanti'
Eskotish
'skotlanti'
Panglo
'maailmankieli, panglo'
-iste
'ajattelu- tai elämäntavan edustaja' :
alkohol
'alkoholi'
→ alkoholiste
'alkoholisti, juoppo'
komun
'yhteinen'
→ komuniste
'kommunisti, yhteisomistuksen kannattaja'
pacife
'rauhoittaa'
→ pacifiste
'pasifisti, rauhankannattaja'
tabake
'tupakka'
→ tabakiste
'tupakoitsija'
-isme
'ajattelu- tai elämäntapa, -ismi' :
alkohol
'alkoholi'
→ alkoholisme
'alkoholismi, juoppous'
komun
'yhteinen'
→ komunisme
'kommunismi, yhteisomistuksen aate'
pacife
'rauhoittaa'
→ pacifisme
'pasifismi, rauhankannatus'
tabake
'tupakka'
→ tabakisme
'tupakointi elämäntapana'
-ite
'laatu, -us' :
juste
'oikeudenmukainen, reilu'
→ justite
'oikeudenmukaisuus, reiluus'
sane
'terve'
→ sanite
'terveys'
un
'yksi'
→ unite
'ykseys'
-ive
'taipuvainen' :
ate
'toimia'
→ ative
'toimealias, aktiivinen'
exploze
'räjähtää'
→ explozive
'räjähtävä'
-ize
'varustaa' :
aure
'kulta'
→ aurize
'kullata'
-lis
'puuttuva, -ton' :
helpe
'apu'
→ helpelis
'avuton'
peni
'penni'
→ penilis
'pennitön'
-os
'jotakin omaava tai sisältävä' :
pore
'huokonen'
→ poros
'huokoinen, huokosia sisältävä'
-ure
'tekemisen tulos, tuote tai jaloste' :
korekte
'korjata'
→ korekture
'korjaus'
kulte
'hengenviljely, elämäntavan viljely'
→ kulture
'kulttuuri'
mixe
'sekoittaa'
→ mixure
'sekoitus, mikstuura'
Kemialliset liitteet
-al
'aldehydi' :
metanal
'formaldehydi, metanaali'
-an
'alkaani, yksinkertaisia sidoksia sisältävä hiilivety' :
metil
'metyyli'
→ metan
'metaani'
-ate
'suola tai esteri' :
sulfe
'rikki'
→ sulfate
'sulfaatti'
-il
'alkyyli, eräs radikaali hiilivety' :
bute
'voi'
→ butil
'butyyli'
metan
'metaani'
→ metil
'metyyli'
-ite
'suola tai esteri' :
sulfe
'rikki'
→ sulfite
'sulfiitti'
-ol
'alkoholi' :
etan
'etaani'
→ etanol
'etanoli'
-os
'sokeri' :
frute
'hedelmä'
→ frutos
'hedelmäsokeri, frukooti'
malte
'mallas'
→ maltos
'mallassokeri, maltoosi'