Hyppää sisältöön

Panduniaa sana sanalta

Johdanto

Pandunia on keinotekoinen kieli, joka on suunniteltu olemaan suhteellisen helppoa jokaiselle. Yleensä on neljä asiaa, jotka tekevät kielestä helpon tai vaikean oppia.

  1. Kuinka läheisesti se muistuttaa oppijan ennestään osaamia kieliä
  2. Kuinka helppoja tai vaikeita sen äänteet ovat
  3. Kuinka monimutkainen sen kielioppi on
  4. Pitääkö sitä käyttää eri tavoin eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa

Pandunia tarjoaa ratkaisun jokaiseen kohtaan.

  1. Panduniassa on paljon lainasanoja maailman joka puolelta, joten siinä on jotakin tuttua lähes jokaiselle.
  2. Sen ääntäminen on suhteellisen helppoa. Suurin osa sen vokaaleista ja konsonanteista ovat maailman tavallisimpien äänteiden joukossa. Lisäksi sen sanat ovat enimmäkseen 2-3 tavua pitkiä.
  3. Sen kielioppi on säännöllinen ja selkeä. Kaikki sanat ovat taipumattomia, mikä helpottaa kielen oppimista erityisesti vasta-alkajille.
  4. Keinotekoisena kielenä panduniaa ei rasita perinteen painolasti. Voit puhua kaikille samalla tavalla, oli kyseessä sitten ystävä, vieras, nuorempi, vanhempi tai vaikka kuninkaallinen!

Tällä kurssilla opetellaan pandunia sanojen kautta. Kurssi koostuu lyhyistä kappaleista. Joka kappaleessa esitellään uusi sana ja sen käyttöä erilaisten lauseiden osana. Kappaleessa saattaa tulla vastaan myös muita uusia sanoja, mutta älä huolehdi niistä liikaa! Kaikkia sanoja ei tarvitse oppia kerralla, vaan niitä toistetaan kappaleiden kuluessa. On parempi keskittyä hyödyllisten lauseiden oppimiseen. Niitä kannattaa kokeilla käytännössä aina tilaisuuden tullen!

Huom! Kappaleissa on monesti tällaisia huomioita ja vinkkejä. Niissä kerrotaan sanojen käyttöalasta ja kieliopin piirteistä.

Osa 1: Tervehdykset ja perussanoja

sal tervehdys

🙋‍

sal! – Terve!

sal suba! – Huomenta!

sal den! – Päivää!

sal sham! – Iltaa!

sal noche! – Hyvää yötä!

sal yam! – Hyvää ruokahalua!

sal lai! – Tervetuloa!

sal go! – Hyvästi!

sal safar! – Hyvää matkaa!

sal sona! – Nuku hyvin!

Vinkki! Kuten huomaat, sal on yleiskäyttöinen sana hyvän toivottamiseen. Käytä sitä aina kun mahdollista!

Sanan sal lähteitä: ranska salut, arabia سَلَام‏ "salām", heprea שָׁלוֹם‏ "šalom", turkki selam, hindi सलाम "salām", swahili salaam, indonesia selamat.

danke kiitos

🙏

danke! – Kiitos!

poli danke! – Paljon kiitoksia!

ye, danke. – Kyllä, kiitos.

no, danke. – Ei, kiitos.

danke tu. – Kiitos sinulle.

mi danke tu. – Minä kiitän sinua.

mi danke tu helpe mi. – Minä kiitän sinua minun auttamisesta.

danke tu helpe mi. – Kiitos kun autoit minua.

no yau danke. – Ole hyvä. (Sanan mukaisesti: Ei tarvitse kiittää.)

es olla

mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

tu es Sara. – Sinä olet Sara.

aple es frute. – Omena on hedelmä.

Sanan es lähteitä ovat espanjan es, englannin is, saksan ist, ranskan est.

mi minä

mi es Sara. – Minä olen Sara.

mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

mi sal mama. – Minä tervehdin äitiä.

mi sal papa. – Minä tervehdin isää.

Sana sal on sekä substantiivi että verbi. Pandunian normaali sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.

Sara ya sal Tomas. – Sara tervehtii Tomasta.

sal mama! – Terve, äiti!

sal papa! – Terve, isä!

Sanan mi lähteitä ovat englannin me, hindin मैं (mẽĩ), espanjan me, ranskan me, fulan mi, suahilin mimi.

tu sinä

tu es Tomas. – Sinä olet Tomas.

mi sal tu. – Minä tervehdin sinua.

tu sal mi. – Sinä tervehdit minua.

Pandunian sanat ovat taipumattomia. Niinpä esimerkiksi sana mi pysyy koko ajan samana, oli se sitten tekijänä taikka teon kohteena.

mi love tu. – Minä rakastan sinua.

Sanan tu lähteitä: espanjan tu, venäjän ты (ty), italian tu, ranskan tu.

da hän, se

👥🗣️👉👤

da es man. – Hän on mies.

da es fem. – Hän on nainen.

da es aple. – Se on omena.

da on yleispätevä kolmannen persoonan pronomini, jota käytetään ihmisistä, eläimistä, esineistä ja asioista.

mi sal da. – Minä tervehdin häntä.

Sanan da lähteitä ovat yleiskiinan 他/她 (tā).

sual kysyä

sual tu es Tomas? – Oletko sinä Tomas?

sual tu es dokter? – Oletko lääkäri?

Kyllä vai ei -kysymykset alkavat tavallisesti sanalla sual. Se on tavallinen verbi eikä kysymyspartikkeli niin kuin suomen -ko. Itse asiassa äskeinen kysymys on lyhennetty lauseesta mi sual tu es dokter (Minä kysyn: sinä olet lääkäri?), joka on lyhennetty jättämällä ensimmäinen sana pois.

sual tu hao? – Miten voit? (Sananmukaisesti: Voitko hyvin?)
mi hao. – Minä voin hyvin.
tu ne? – Entä sinä?
mi no hao. – Minä en voi hyvin.

Sanan sual lähteitä ovat arabian سؤال (su'āl), hindin सवाल (savāl), malaijin soal, suahilin swali.

ya kyllä

sual tu es Tomas? – Oletko Tomas?

ya, mi es Tomas. – Kyllä, olen Tomas.

sual da es dokter? – Onko hän lääkäri?

ya, da es dokter. – Kyllä, hän on lääkäri.

Sanan ya lähteitä ovat saksan ja, englannin yeah, malaijin ya, korean 예 (ye).

no ei

mi no es Sara. – Minä en ole Sara.

mi no es dokter. – Minä en ole lääkäri.

sual tu hao? – Voitko hyvin?
ya. mi hao. – Kyllä, minä voin hyvin.

sual tu es hao? – Voitko hyvin?
no, mi no es hao. – Ei, minä en voi hyvin.

Sanalla no voi kiistää mitä tahansa. Sen paikka on ennen kiistettyä sanaa.

da no sal mi. – Hän ei tervehdi minua.

Sanan no lähteitä: espanjan no, englannin no, ranskan non, persian نه⁩ (na), banglan না (na).

Monikon pronominit

Yksikkö Monikko
mi mimen
minä me
tu tumen
sinä te
da damen
hän he

mimen sal tumen. – Me tervehdimme teitä.

tumen sal damen. – Te tervehditte heitä.

damen sal mimen. – He tervehtivät meitä.

mimen es fem. – Me olemme naisia.

tumen es man. – Te olette miehiä.

damen es aple. – Ne ovat omenoita.

ke kuka?

ke? – Kuka?

ke es tu? – Kuka olet? mi es Tomas. – Minä olen Tomas.

ke es da? – Kuka hän on? da es Sara. – Hän on Sara.

ke es tumen? – Keitä te olette?

ke es damen? – Keitä he ovat?

ke? mikä? kuka?

ke? – Mitä?

ke es da? – Mikä tuo on?

da es buk. – Se on kirja.

Sanan ke lähteitä ovat englannin what, saksan was, hollannin wat.

ye tämä

ke es ye? – Mikä tämä on?

ye es aple. – Tämä on omena.

da es rubi aple. – Se on punainen omena.

damen sta ke? – Missä he ovat?

damen sta hir. – He ovat täällä.

vo tuo

vo es ke? – Mikä tuo on?

vo es aple. – Tuo on omena.

da aple es rubi. – Se omena on punainen.

da es rubi. – Se on punainen.

damen sta ke? – Missä he ovat?

damen sta der. – He ovat tuolla.

's -n (omistusliite)

da es ke? – Mikä tämä on?

da es mi su telefon. – Se on minun puhelin.

ye es ke su? – Kenen tämä on?

da es mi su. – Se on minun.

Omistusliite 's ilmaisee omistusta eli genetiiviä. Se liitetään omistajaan, joten mi su tarkoittaa 'minun', tu su tarkoittaa 'sinun' jne.

da es ke? – Kuka hän on?

da es mi su doste. – Hän on minun ystävä.

mi es Sara su doste. – Minä olen Saran ystävä.

Lause voi myös päättyä liitteeseen 's.

mau es mi su. Kissa on minun.
mone es mimen su. Rahat on meidän.
doste es Sara su. Ystävä on Saran.

Sanan 's lähteitä ovat englannin 's, saksan -s, afrikaansin se, ranskan son ~ sa, espanjan su.

nim nimi

tu su nim es ke? – Mikä sinun nimesi on?

mi su nim es Tomas. – Minun nimeni on Tomas.

da su nim es ke? – Mikä hänen nimensä on?

da su nim es Sara. – Hänen nimensä on Sara.

Sanan nim lähteitä ovat hindin नाम (nām), persian نام‏‎ (nām), thain นาม (naam), malaijin nama, japanin 名前 (namae), saksan Name, englannin name.

have olla, omistaa

mi have un hao haus. – Minulla on hyvä talo.

da no have pesa. – Hänellä ei ole rahaa.

mi van have un nove telefon. – Minä haluan saada uuden puhelimen.

sual tu have pikin? – Onko sinulla lapsia? mi have du pikin. – Minulla on kaksi lasta.

nou tietää, tuntea

mi nou da. – Tunnen hänet.

sual tu nou vo jen? – Tunnetko tuon henkilön?

mi no nou. – En tiedä.

sual tumen nou unaltre? – Tunnetteko toisenne?

mimen nou unaltre ze long. – Tunnemme toisemme jo vanhastaan.

helpe auttaa

mi yau helpe. – Minä tarvitsen apua.

sual tu kan helpe mi? – Voitko auttaa minua?

sual mi kan helpe tu? – Voinko auttaa sinua?

mi van helpe tu. – Haluan auttaa sinua.

Osa 2: Ruokailu

yam nauttia, syödä, juoda

sual tu van yam som ting? – Haluaisitko syödä jotakin?

da yam un aple. – Hän syö omenaa.

damen yam aple. – He syövät omenoita.

Huom! Panduniassa ei ole erillisiä sanoja yksikölle ja monikolle. Siksi esimerkiksi sana aple voi tarkoittaa yhtä tai useampaa omenaa.

sual tu yam kafe? – Juotko kahvia?

ya. mi yam kafe. – Minä juon kahvia.

Vinkki: Sana yam sisältää sekä syömisen että juomisen. Aluksi se saattaa tuntua oudolta, mutta oikeastaan se on kätevää, koska yleensä tekemisen kohde tarkentaa, onko kyse syömisestä, juomisesta vai molemmista.

mi yam kafe e ban. – Minä nautin kahvia ja leipää.

van haluta

sual tu van yam? – Haluaisitko syödä?

tu van yam ke? – Mitä haluaisit syödä?

Vinkki: Suomessa kysymyssana on yleensä lauseen alussa, mutta panduniassa ke on samalla paikalla kuin normaalissakin lauseessa.

mi van yam kafe. – Minä haluan juoda kahvia.

sual tu van yam cha? – Haluaisitko juoda teetä. no. mi no van cha. mi van kafe. – Ei, minä en halua teetä. Minä haluan kahvia.

tu van ke aple? – Minkä omenan haluat? da rubi. – Tuon punaisen.

ples pyytää

mi ples tu yam cha. – Minä pyydän sinua juomaan teetä.

mi ples tu lai haus. – Minä pyydän sinua tulemaan kotiin.

mi ples tu helpe mi. – Minä pyydän sinua auttamaan minua.

Vinkki: Pyynnöt muodostetaan jättämällä pronominit pois. Suomessa käytetään konditionaalia eli isi-muotoa, kun panduniassa käytetään sanaa ples.

ples yam cha. – Joisitko teetä.

ples yam kafe. – Joisitko kahvia.

ples lai haus. – Tulisitko kotiin.

ples helpe mi. – Auttaisitko minua.

shal käskytavan apuverbi

mimen shal yam! – Syökäämme!

tumen shal yam! – Syökää te!

tu shal yam! – Syö sinä!

yam! – Syö! ~ Syökää!

mimen shal go yam! – Menkäämme syömään!

mimen shal go haus. – Menkäämme kotiin.

yau tarvita

mi yau helpe. – Tarvitsen apua.

mi yau yam. – Minulla on nälkä. (Tarvitsen ruokaa.)

sual tu yau yam? – Onko sinulla nälkä?

sual tu yau sui? – Onko sinulla jano?

Osa 3. Viestintä

perdon anteeksi

perdon! mi no aha. – Anteeksi, minä en ymmärrä.

perdon! ye es ke? – Anteeksi, mikä tämä on?

perdon. tu su nim es ke? – Anteeksi, mikä sinun nimi on?

aha ymmärtää

sual tu aha mi? Ymmärrätkö minua?

mi aha. – Minä ymmärrän.

perdon. mi no aha tu. – Anteeksi, minä en ymmärrä sinua.

mi no bas aha tu. – En aivan ymmärtänyt sinua.

mi aha no ting. – En ymmärrä yhtään.

kan osata

mi kan shofe kar. – Osaan ajaa autolla.

da no kan shofe kar. – Hän ei osaa ajaa autolla.

sual tu kan shuli da? – Osaatko korjata sen?

sual tu kan pandunia? – Osaatko panduniaa?

mi kan pandunia. – Minä osaan panduniaa.

mi kan kam pandunia. – Minä osaan vähän panduniaa.

mi no kan english. – Minä en osaa englantia.

perdon. mi no kan tu su bash. – Anteeksi, en osaa sinun kieltäsi.

loga sanoa, puhua

tu logu ke? – Mitä sinä sanoit?

mi logu do tu. – Minä puhun sinulle.

mimen logu do unaltre. – Me puhumme toisillemme.

von logu "kissa" na ke mode na pandunia? – Miten sanotaan "kissa" panduniaksi?

kissa es ke na pandunia? – Mikä "kissa" on panduniaksi?

mau logu "miau". – Kissa sanoo miau.

audi kuulla, kuunnella

audi mi! Kuuntele minua!

mi no kan audi tu. En voi kuulla sinua.

ples logu max bala. Puhuisitko kovempaa.

mi audi muzike. Minä kuuntelen musiikkia.

tu audi ke tip su muzike? Minkälaista musiikkia sinä kuuntelet?

vize nähdä

suka vize tu. – Hauska nähdä sinua!

do rivize! – Näkemiin!

vize tu na posden! – Nähdään huomenna!

mi vize da na preden. – Minä näin hänet eilen.

sema tarkoittaa

ye lexe ya sema ke? – Mitä tämä sana tarkoittaa?

"mau" ya sema ke? – Mitä "mau" tarkoittaa?

da sema un tipe of hevan. – Se tarkoittaa eräänlaista eläintä.

mi no aha da sema ke. – Minä en ymmärrä mitä se tarkoittaa.

kitab kirjoittaa

ples kitab tu su adres. – Kirjoittaisitko osoitteesi.

ples kitab da na hir. – Kirjoittaisitko sen tähän!

bashe puhua kieltä, kommunikoida

sual tumen bash pandunia. – Puhutteko te panduniaa?

mimen bash pandunia. – Me osaamme puhua panduniaa.

sual tu kan bash english? – Osaatko puhua englantia?

franse, espanya, portugal, rus – Ranskaa, espanjaa, portugalia, venäjää

putong han, nipon, malayu – Kiinaa, japania, malaijia

arabe, turke, parse, urdu, hindi – Arabiaa, turkkia, persiaa, urdua, hindiä

suahili, hausa, yoruba, amara – Swahilia, hausaa, jorubaa, amharaa

Osa 4. Kulkeminen

go mennä

go der! – Mene tuonne!

tu go ke plas? – Minne sinä menet?

mi go haus. – Minä menen kotiin.

mi mus go ke plas? – Minne minun pitää mennä?

mi mus go do ke jen? – Kenen luoksen minun pitää mennä?

mimen shal go! – Menkäämme!

mimen shal go na fut – Menkäämme jalan!

lai tulla

ples lai! – Tule tänne!

tu lai ze ke plas? – Mistä sinä tulet?

mi lai ze Dubai. – Minä tulen Dubaista.

mi lai haus na pos den. – Minä tulen kotiin huomenna.

safar matkustaa

sual tu safar na tren? – Matkustatko junalla?

mimen safar ze London do Paris. – Me matkustamme Lontoosta Pariisiin.

safar es multi long. – Matka on hyvin pitkä.

na luona, kanssa, -lla, -ssa

hotel na ke plas? – Missä hotelli on?

hotel na vo dao. – Hotelli on tuolla tiellä.

tu na ke plas? – Missä sinä olet?

mi na haus. – Olen kotona.

da na ke plas? – Missä hän on?

da side na kamar. – Hän istuu huoneessa.

Panduniassa sanaa na voi käyttää yksinään ilman verbiä.

mi verke na... – Työskentelen ...lla.

loju asua

tu loju in ke plas? – Missä sinä asut?

mi loju Singapur. – Asun Singaporessa.

sual tu loju ye hotel? – Astuko tässä hotellissa?

dele odottaa

ples dele! – Odota!

dele mi! – Odota minua!

damen dele mimen. – He odottavat meitä.

mi dele tu na hotel. – Minä odotan sinua hotellissa.

Osa 5. Ajanhetken ja -kulun ilmaiseminen

zai parhaillaan

mi zai sal tu su doste. – Minä olen tervehtimässä sinun ystävääsi.

man zai vize un filme. – Mies on katsomassa filmiä.

da zai es shef. – Hän on päällikkö (parhaillaan).

da zai es na haus. – Hän on parhaillaan kotona.

hav jo, valmiiksi

mi hav sal tu su doste. – Minä olen tervehtinyt ystävääsi.

man hav vize da filme. – Mies on katsonut sen filmin.

da hav es shef. – Hän on ollut päällikkö.

da hav es na haus. – Hän on ollut kotona.

pas ennen

mi pas sal tu su doste. – Minä tervehdin sinun ystävääsi.

man pas vize un filme. – Mies katsoi elokuvaa.

da pas es shef. – Hän oli ennen päällikkö.

da pas es na haus. – Hän oli kotona.

vil myöhemmin, jatkossa

mi vil sal tu su doste. – Minä tervehdin ystävääsi (jatkossa).

da man vil vize da filme. – Mies tulee katsomaan filmin.

da vil es shef. – Hän tulee olemaan päällikkö.

da vil es na haus. – Hän tulee olemaan kotona.