Yleistä

Kuinka moni osaa panduniaa?

Tällä hetkellä panduniaa osaa muutama kymmenen harrastajaa. Sitä opetellaan pikemmin huvin kuin hyödyn vuoksi.

Milloin pandunia on luotu?

Pandunian tekijät alkoivat työskennellä yhdessä vuonna 2005. Alusta lähtien päämääränä oli luoda kansainvälinen apukieli, joka olisi maailmanlaajuisesti tasapuolinen. Kehityksen aikana on kokeiltu monia eri lähestymistapoja ja ratkaisuja. Nimi pandunia keksittiin jo vuonna 2007, mutta kieli alkoi saada lopullisen muotonsa vasta vuoden 2016 kuluessa – tosin kielethän kehittyvät koko ajan!

Mitä pandunian lippu esittää?

Pandunian lippu esittää maapalloa. Vihreä tarkoittaa maata, kirkkaansininen ilmakehää, keltainen aurinkoa ja taustan tummansini avaruutta, jossa maapallo kelluu.

Miksi pandunian maskotti on vesinokkaeläin?

Vesinokkaeläin on munia muniva, ankannokkainen, majavanhäntäinen ja saukonräpyläinnen otus, joka asuu Itä-Australiassa. Se on erikoinen otus ja juuri sen vuoksi se on sopiva maskotti pandunialle, joka on myös erikoislaatuinen sekoitus eri kielten sanoista ja rakenteista idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä.

Pandunia ei istu mihinkään perinteiseen kielikategoriaan ja myös siinä suhteessa se muistuttaa vesinokkaeläintä, joka on ainutlaatuinen.

Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

Haluan muuttaa panduniasta jotakin. Mitä minun pitäisi tehdä?

Jos haluat tehdä pienen muutoksen, sinun kannattaa kokeilla sen toimivuutta käytännössä muiden ihmisten kanssa. Jos se todella on hyvä muutos, muut ihmiset alkavat käyttää sitä ja se leviää.

Keinotekoisten kielten piirissä on yleistä luoda uusia kieliä vanhojen pohjalta. Esperanto on tullut kuuluisaksi siitä, että sen pohjalta on luotu sadoittain parannettuja esperantoja, mutta tosiasiassa lähes kaikki niistä ovat painuneet unholaan. Esperanto on yhä lajissaan tunnetuin ja suosituin.

On parempi, että on yksi suuri kieli ja monta murretta kuin monta keskenään kilpailevaa kieltä.

Mitkä kielet ovat vaikuttaneet pandunian syntyyn?

Pandunia on saanut vaikutteita sekä luonnollisista että keinotekoisista kielistä.

  • Luonnolliset taipumattomat kielet olivat tärkeä malli. Esimerkiksi saranarakenne on peräisin suoraan kiinan kielestä.
  • Aikaisemmat keinotekoiset kielet toimivat inspiraation lähteenä.
    • Esperanto, Ido, Novial vaikuttivat tietyssä välivaiheessa pandunian rakenteeseen
    • mutta loppujen lopuksi päämääräksi tuli taipumaton kielioppi, jollaisia on mm. Latino Sine Flexionessa, Lingua Sistemfraterissa ja Interglossassa.
  • Luonnolliset yhteyskielet eli niin sanotut pidžinit ja kreolit olivat myös tarkastelun koheena. On mielenkiintoista huomata, että kun eri kieliä puhuvat ihmiset joutuvat tekemisiin toistensa kanssa, he luovat spontaanisti yhteisen kielen, jonka sanat ovat taipumattomia — riippumatta siitä minkälaista kieltä he puhuvat syntyjään.

Pandunian "sukupuu" on kuvattu alla.

Apukieli

Miten pandunia eroaa muista apukielistä?

  • Pandunian kielioppi on täysin taipumaton.
  • Pandunia on joustava ja ystävällinen vasta-alkajia kohtaan. Meidän mielestä apukielen tarkoitus on onnistunut viestintä, ei kielen osaaminen pilkulleen oikein.
  • Pandunian sanasto on tasapuolisesti maailmanlaajuinen. Siinä on sanoja kaikilta mantereilta: Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Amerikoista.
    • Kansainvälisyys on sanaston tärkein mittari. Kaikki pandunian sanat ovat kansainvälisiä sanoja jossakin päin maailmaa.
    • Useimma muut apukielet käyttävät vain läntistä sanastoa, mikä ei meidän mielestä vastaa maailmankielen ihannetta.
  • Pandunian kielioppi on tiivis mutta joustava. Panduniassa on vain muutamia kielioppirakenteita, joita sovelletaan uudestaan ja uudestaan eri tilanteissa.
  • Pandunia on aidosti neutraali kieli.

Yllä mainittuja pandunian ominaispiirteitä saattaa esiintyä muissakin kielissä, mutta kokonaisuutena se on ainutlaatuinen.

Kuinka paljon esperanto vaikutti pandunian syntyyn?

Alussa Esperanto oli tärkeä innoituksen lähde. Ilman esperantoa panduniaa ei olisi koskaan alettu tekemään. Mutta esperanto ei näy varsinaisessa lopputuloksessa, vaan pandunia on aivan erilainen kieli niin rakenteeltaan kuin sanastoltaankin.

Ovatko pandunia tekijät tietoisia apukielten historiasta?

Kyllä. Tässä on tärkeimpiä asioita, mitä apukielten historiasta voi oppia.

  • Yli 99% apukielistä ei jää elämään.
  • Ilman mitään esikuvaa luodut apukielet (niin sanotut a-prioriset kielet) harvoin saavat suosiota.
  • Luonnollisia kieliä muistuttavat apukielet saavat paremmin suosiota, mutta liika luonnollisuus ei myöskään toimi.
  • Monen samantyyppisen kielen joukosta vain yksi voi menestyä.
  • Menestys voi olla lyhytkestoista. (Muistakaa volapük ja ido.)
  • Järkisyyt eivät selitä kokonaan kielten menestystä. "Paras" kieli ei välttämättä voita.
  • Suuret kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet kansakunna ja Euroopan unioni, eivät panosta apukieliin. Siksi menestyksen täytyy alkaa ruohonjuuritasolta.

Onko pandunian tarkoitus korvata englanti?

Panduniaa ei ole tarkoitettu korvaamaan englantia tai mitään muutakaan kieltä. Ihmisillä on taito puhua useita kieliä ja he puhuvat eri kieliä eri asioita varten. Joku voi puhua yhtä kieltä kotona, toista töissä ja kolmatta matkoilla. Voimme kuvitella maailman, jossa englantia, suomea ja kaikkia muita kieliä yhä puhutaan ja myös panduniaa niiden lisäksi.

Tavallaan englantia ei koskaan korvata millään muulla kielellä. Ne jotka käyttävät sitä nyt, käyttävät sitä myös jatkossa. Mutta jokainen uusi sukupolvi valitsee, mitä kieltä he haluavat käyttää keskenään. Joten uutta maailmankieltä tullaan puhumaan uudessa maailmassa. Ehkä se on yhä englanti, ehkä erilainen englannin versio tai kokonaan eri kieli. Joka tapauksessa kielten maailmaa muuttuu luonnollisesti. Ennen puhuttiin eri kieliä ja tulevaisuudessa puhutaa eri kieliä.

Jokainen saa vapaasti puhua pandunia, englantia tai mitä kieltä haluaa.

Kielioppi ja sanasto

Miksi pandunian sanat ovat taipumattomia?

Pandunian kehityksen aikana kokeiltiin useita erilaisia kielioppeja. Tärkein valinta tehtiin esperantomaisen kokoavan sanarakenteen ja taipumattoman sanarakenteen välillä.

  1. Kokoavassa kieliopissa jokainen sana koostuu eroteltavista osista. Esimerkiksi esperanton sana "hundoj" (koirat) koostuu kolmesta osasta: hund- (koira), -o- (substantiivin tunnus) ja -j (monikon tunnus).
  2. Taipumattomassa kielessä jokainen sana on jakamaton. Esimerkiksi yleiskiinassa sana "meidän" koostuu kolmesta osasta: wǒ (minä), men (monikon tunnus) ja de (omistuksen tunnus). Sitten ne vain pannaan yhteen: wǒmende, 我们的.

Pandunia on taipumaton kieli. Mm. persoonamuodot, aikamuodot, yksikkö ja monikko ilmaistaan irrallisilla sanoilla.

Verrataan samaa tarkoittavaa lausetta esperantossa ja panduniassa. Sanojen osat on erotettu toisistaan pystyviivalla.

Esperanto: Mi   vol|as vid|i via|j|n du    bel|a|j|n okul|o|j|n.
Pandunia:  mi   vol    vide  ti ge   du    sundar    yen.
           Minä haluan nähdä sinun   kaksi kaunista  silmää.

Miksi kirjain C äännetään suhu-ässänä?

Pandunian kirjoitus on äänteenmukaista. Perussääntö on: Yksi kirjain vastaa yhtä äännettä, ja yksi äänne vastaa yhtä kirjainta.

Perinteisesti suhu-ässälle ei ole omaa kirjainta latinalaisissa aakkosissa. Kyseinen äänne eli /ʃ/ kirjoitetaan eri tavoilla eri kielissä: englannissa yleensä SH, ranskassa CH, saksassa SCH, ruotsissa SJ, puolassa SZ, suomessa ja tšekissä Š ja turkissa Ş, vain joitakin mainitaksemme.

Toisaalta C-kirjain ei esitä vain yhtä äännettä vaan monia. Englannissa se on /k/ kuten sanassa cat, /s/ kuten sanassa city, /ʃ/ kuten sanassa musician ja /tʃ/ kuten sanassa cello. Itä-Euroopan kielissä ja esperantossa C äännetään säännönmukaisesti /ts/. Turkissa C on /dʒ/. Kansainvälisessä kielessä on parasta kirjoittaa /k/ K:lla, /s/ S:llä, /ts/ TS:llä jne. Siis C-kirjain jää vapaaksi uusiokäyttöä varten!

C-kirjain on vapaa ja /ʃ/ on ainoa äänne, jolle ei ole omaa, luontevaa kirjainta. Sen vuoksi panduniassa C on /ʃ/ eli suhu-ässä.

Äänneyhdistelmä /tʃ/ (kuten englannin sanassa match) kirjoitetaan johdonmukaisesti kirjainyhdistelmällä TC. Myös tälle äänneyhdistelmälle ei ole vakiintunutta kansainvälistä kirjoitustapaa. Useat kirjoitustavat ovat kuitenkin periaatteessa samanlaisia yhdistelmiä kuin pandunian TC, esimerkiksi ranskan TCH, saksan TSCH, ruotsin TJ, vietnamin TR, filippiinin TS ja tietysti suomen TŠ.

Eikö sanan "salam" pitäisi tarkoittaa rauhaa?

Monessa kielessä tervehdyssana liittyy rauhaan, terveyteen tai hyvinvointiin. Suomessa sanotaan "terve" ja kiinassa "nǐ hǎo" (sinä hyvä). Pandunian sana salam on peräisin seemiläisten kielten sanajuuresta SLM, jonka merkitys kattaa mm. turvallisuuden, rauhan ja terveyden. Samoin länsimaisten kielten "salut" tarkoittaa alunperin latinassa turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Näin ollen sanan salam merkitys on laajempi kuin vain rauha ja tervehdyksenä se tarkoittaa muutakin kuin tulemista rauhan aikein. Salam tarkoittaa hyvinvointia yleensä ja sitä käytetään toivottamaan toisille hyvää kaikissa tilanteissa kuten tavatessa, onnitellessa ja toivottaessa hyvää matkaa. Esimerkkejä löydät tulkkisanakirjan ensimmäisestä luvusta!