Perussäännöt

  1. Kaikki sanat luetaan äänteenmukaisesti. Kaikki sanat voidaan kirjoittaa pienillä kirjaimilla.
  2. Sanan painollinen tavu on ennen viimeistä konsonanttia.
  3. Substantiivit (asiansanat) ovat taipumattomia. Panduniassa ei ole yksikköä eikä monikkoa, sijamuotoja eikä kieliopillista sukua.
  4. Adjektiivin (laatusanan) paikka on asiansanan edessä tai jäljessä. Adjektiivien yleinen pääte on -i.
    • esim. bon pang = Hyv√§√§ leip√§√§. pang bon = Leip√§√§ hyv√§√§.
  5. Yhdyssanat muodostetaan asettamalla kaksi tai useampia sanavartaloita peräkkäin siten, että välissä on -o-. Viimeinen sana on merkittävin ja se myös määrää sanan sanaluokan.
    • esim. poste (posti) + sanduke (laatikko) ‚Üí postosanduke (postilaatikko)
  6. Aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Tällöin verbin pääte on -a.
    • esim. me penta meze. = Min√§ maalaan p√∂yti√§.
  7. Passiivisessa lauseessa on vain subjekti ja verbi. Tällöin verbin pääte on -u.
    • esim. meze pentu. = P√∂yt√§ maalataan.
  8. Aktiivisen verbin objekti voi toimia seuraavan verbin subjektina. Tämä on ns. saranarakenne.
    • esim. me bita te dona pese. = Min√§ pyyd√§n sinua antamaan rahaa.
  9. Pronominit voi jättää pois, kun ne ovat ilmiselviä tai muuten tarpeettomia.
    • me eska te baxa pandunia? ‚Üí eska te baxa pandunia? = Puhutko sin√§ panduniaa?
    • me bita te loga ming. ‚Üí bita loga ming. = Pyyd√§n, puhu selv√§sti.

2. Substantiivit

2.1. Taipumattomia

Asiansanat nimeävät esineitä ja asioita. Panduniassa niihin ei sisälly lukumäärä, joten erillisiä yksikkö- ja monikkomuotoja ei ole.

petre = kivi tai kiviä
meze = pöytä tai pöytiä
kurse = tuoli tai tuoleja
suy = vesi, vettä

Usein lukumäärä tiedetään, koska se on aikaisemmin mainittu samassa asiayhteydessä tai koska se on yleisessä tiedossa. Esimerkiksi sanalla sol tarkoittaa yleensä aurinkokuntamme ainoaa aurinkoa ja lun maapallon ainoaa kuuta.

2.2. Luku

Substantiiveilla on sama muoto yksikössä ja monikossa.

Substantiivin toistaminen on helppo tapa ilmaista monikkoa.

petre petre = kiviä, paljon kiviä
xing xing = tähtiä, paljon tähtiä

2.3. Suku

Panduniassa ei ole kieliopillista sukua (eli maskuliinia, feminiiniä tai neutria).

Tietyillä sanoilla on luonnollinen suku. Esimerkiksi fem (nainen) on feminiini ja man (mies) on maskuliini.

2.4. Yhdyssanat

Kaksi tai useampia sanoja voidaan liittää yhdyssanaksi käyttämällä sanavartaloiden välissä yhdysvokaalia -o-. Mikäli jälkimmäinen sana alkaa vokaalilla, yhdysvokaalia ei käytetä.

Yhdyssanan viimeinen sana on tärkein ja se määrää koko yhdyssanan sanaluokan. Sitä ennen tulevat sana ainoastaan muokkaavat pääsanan merkitystä.

solonur = auringon valo
lunonur = kuun valo
lunopetre = kuukivi


3. Määritteet

Määrite on sana, joka muokkaa tai tarkentaa toisen sanan merkitystä, esim. hyvä, huono, nopea.

3.1. Substantiivin määrite

Adjektiivi eli laatusana on sana, joka muokkaa substantiivin merkitystä. Panduniassa adjektiivit ovat yleensä pääsanaa ennen.

day petre = iso kivi
day meze = iso pöytä
gaw meze = korkea pöytä
bon kurse = hyvä tuoli

Adjektiivi voi olla myös substantiivin jälkeen. Monesti tällainen rakenne on luettavissa kokonaisena virkkeenä, jossa ei ole käytetty olla-verbiä.

petre day = kivi iso tai Kivi on iso.
meze gaw = pöytä korkea tai Pöytä on korkea.

Luonnollisesti laatusanoja voi olla asiansanan kummallakin puolella.

day meze gaw. = Iso pöytä on korkea.

3.3 Verbin määrite

Adverbi määrittää teonsanaa, adjektiivia tai toista adverbia.

Tavan adverbit ovat verbin vieressä tai lauseen lopussa.

me bon sona. = Minä hyvin nukun.
me sona bon. = Minä nukun hyvin.
te baxa pandunia bon. = Sinä puhut panduniaa hyvin.

3.4 Määritteen määrite

Määrite voi määritellä myös toista määritettä. Esimerkiksi day (suuri) ja lil (pieni) voivat toimia adverbeina.

day ren = iso henkilö
lil ren = pieni henkilö
sundar ren = kaunis henkilö

day sundar ren = suuresti (eli hyvin) kaunis henkilö
lil sundar ren = pienesti (eli vähän) kaunis henkilö

Kun halutaan käyttää kahta määritettä erikseen, pannaan niiden väliin i (ja).

lil i sundar ren = pieni ja kaunis henkilö

3.5. Vertailu

Sekä adjektiiveja että adverbeja voi verrata.

  • max : enemm√§n, -mpi
  • maxim : eniten
  • min : v√§hemm√§n
  • minim : v√§hiten
  • sem : yht√§

Pikkusana ka suhteuttaa vertailevan adverbin vertailtavaan asiaan.

me si max bon ka te. = Minä olen parempi kuin sinä.
te loga sem bon ka me. = Sinä puhut yhtä hyvin kuin minä.

3.6. Määritteen pääte

Määritteen tunnus on -i. Tätä päätettä käytetään aina, kun adjektiivi on johdettu teonsanaa tai asiansanaa tarkoittavasta sanavartalosta. Eism. logi puhuttu, suki tyytyväinen, kitabi kirjallinen.

Päätettä ei käytetä sellaisten sanavartaloiden kanssa, jotka ilmaisevat laatua ja jotka päättyvät helposti äännettävään konsonanttiin. Esim. bon hyvä, sundar kaunis.


4. Lukusanat

Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.

un xing = yksi tähti
dul xing = kaksi tähteä
sam xing = kolme tähteä
xaw xing = vähän tähtiä
pol xing = paljon tähtiä

un day meze = yksi iso pöytä
dul day kurse = kaksi isoa tuolia
sam bon kurse = kolme hyvää tuolia

Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan asiansanan perään.

fen un. = Ensimmäinen osa. fen dul. = Toinen osa. fen sam. = Kolmas osa.

Perusluvut ovat:

  • 0 nol
  • 1 un
  • 2 dul
  • 3 sam
  • 4 car
  • 5 lim
  • 6 sis
  • 7 set
  • 8 bat
  • 9 noy

Suuremmat luvut muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla luku toisensa per√§√§n ‚Äď ihan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan matematiikan universaalilla kielell√§.

  • 10 un nol tai des
  • 11 un un
  • 12 un dul
  • 13 un sam
  • 20 dul nol
  • 21 dul un
  • 22 dul dul
  • 100 un nol nol tai hon
  • 101 un nol un tai hon un
  • 200 dul nol nol tai dul hon

999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa. Siis esimerkiksi kilo tarkoittaa tuhatkertaisuutta.

  • 1000 kilo
  • 1 000 000 mega
  • 1 000 000 000 giga
  • 1 000 000 000 000 tera
  • 1015</suppeta
  • 1018</supeksa
  • 1021</supzeta
  • 1024</supyota

5. Pronominit

5.1. Persoonapronominit

me minä
te sinä
le hän, se
mome me
tote te
lole he

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un jowan boy sa dom. le duga buke. Yksi nuori poika on kotona. Hän lukee kirjaa.

5.2. Refleksiivipronomini

ze = itse

Refleksiivipronominia ze käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

me wida ze = Minä näen itseni. le wida ze = Hän näkee itsensä. mome wida ze. = Me näemme itsemme.

Sen omistusmuoto on zi.

le wida zi muke sa mirer. = Hän näkee kasvonsa peilissä.

5.3. Osoittava pronomini

Osoittava pronomini on:

ce = tämä, tuo

me wola ce. = Minä haluan tämän/tuon.

I-päätteistä muotoa käytetään substantiivin edellä eli kun osoittava pronomini on adjektiivin kaltainen.

ci maw = tämä/tuo kissa

5.4. Kysymyspronominit

ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä ja kuka.

ke? = Mikä?

Adjektiivimuotoa ki käytetään kysymään mikä tai kumpi. ki xey? = Mikä esine? ki ren? = Kuka? (Mikä henkilö?)
ki zaman? = Milloin? (Mikä hetki?) ki yang? = Miten? (Mikä tapa?)


6. Verbit

6.1. Yleistä

Verbi tarkoittaa tekemistä tai tapahtumista, esim. syödä, puhua, katsoa, ajatella.

Panduniassa verbejä on kahta lajia: a-päätteisiä verbejä ja u-päätteisiä verbejä. Pääte ratkaisee sanajärjestyksen lauseenosien eli subjektin ja objektin suhteen.

6.2. A-päätteiset verbit

A-päätteiset verbit seuraavat tätä kolmiomaista kaavaa.

  V
 ‚Üó ‚Üė
S ‚Üź O

6.2.1. SVO-järjestys

Panduniassa yleisin sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti eli SVO. Tässä sanajärjestyksessä siis subjekti tulee ensin, sitten verbi ja viimeisenä objekti.

subjekti-verbi-objekti

  V
 ‚Üó ‚Üė
S   O

Esimerkkejä:
me wida lole. = Minä näen heidät.
te beka pang. = Sinä leivot leipää.

6.2.2. OSV-järjestys

Kolmion toinen sanajärjestys on OSV. Se on yleinen kysymyslauseissa ja sivulauseissa.

objekti-subjekti-verbi

  V
 ‚Üó 
S ‚Üź O

Esimerkkejä:
ke te wida? = Mitä sinä näet?
me nyama pang, jo te beka. = Minä syön leipää jonka sinä leivoit.

6.2.3. VOS-järjestys

Kolmion kolmas sanajärjestys on VOS, jota käytetään harvoin.

verbi-objekti-subjekti

  V
   ‚Üė
S ‚Üź O

Esimerkkejä:
nyama pang me. = Syön leipää minä.
wida me te. = Näet minut sinä.

6.3. U-päätteiset verbit

U-päätteiset verbit seuraavat tätä kolmiomaista kaavaa.

  V
 ‚Üó ‚Üė
O ‚Üź S

6.3.1. SOV-järjestys

SOV on usein käytetty vaihtoehto SVO-järjestykselle.

subjekti-objekti-verbi

  V
 ‚Üó 
O ‚Üź S

Esimerkkejä:
me lole widu. = Minä heidät näen.
te pang beku. = Sinä leipää leivot.

6.3.2. OVS-järjestys

OVS on yleinen "passiivissa" lauseissa.

objekti-verbi-subjekti

  V
 ‚Üó ‚Üė
O   S

Esimerkkejä:
pang beku te. = Leipää leivot sinä.
pang beku. = Leipää leivotaan.
te widu me. = Sinut näen minä.
te widu. = Sinut nähdään.

6.3.3. VSO-järjestys

VSO-järjestys on harvinainen mutta mahdollinen.

verbi-subjekti-objekti

  V
   ‚Üė
O ‚Üź S

6.3. Passiivilauseet

Passiivilausekkeessa on vain objekti ja verbi, mutta subjektia ei mainita.

me widu. = Minut nähdään.
pang beku. = Leipää leivotaan.
kupe kaputu. = Kuppi särkyy. (Kuppi särjetään.)

6.4. Verbin päätteet

Kaikkien verbien päätteenä on -a tai -u.


7. Lausetyyppejä

7.1. Huomiota ilmaiseva lause

Yksinkertaisin lausetyyppi on huomiolause. Se voi koostua vain yhdestä sanasta, johon kuulijan huomio on tarkoitus siirtää.

maw! = Kissa!
barxa! = Sataa!

7.2. Olotilaa ilmaiseva lause

7.2.1. Pronomini subjektina

Lauseissa on subjekti ja predikaatti. Kaikista yksinkertaisimmissa lauseissa subjekti on asiansana tai pronomini ja predikaatti on adjektiivi.

me bon. = Minä olen hyvä.
le nowi. = Se on uusi.
le sara. = Hän on Sara.

Kieltolauseessa käytetään sanaa ni.

me ni bon. = Minä en ole hyvä.
le ni nowi. = Se ei ole uusi.
le ni sara. = Hän ei ole Sara.

Myös kaksi persoonapronominia voidaan asettaa rinnakkain. Selkeyden vuoksi väliin voi panna sanan si (kyllä) myöntölauseessa.

me si le. = Minä olen se.
me ni te. = Minä en ole sinä.

7.2.2. Substantiivi subjektina

Samoin kuin edellä.

sara (si) bon. = Sara on hyvä.
petre (si) day. = Kivi on suuri.
meze si nowi. = Pöytä on uusi.
meze ni law. = Pöytä ei ole vanha.

7.2.3. Adjektiivi subjektina

Kun subjektina on adjektiivi, sana si (kyllä) toimii olla-verbin korvikkeena myöntölauseessa. Kieltolauseessa käytetään sanaa ni kuten edelläkin.

jowan si sundar. = Nuori on kaunista.
nowi ni law. = Uusi ei ole vanha.

7.2.4. Olla-verbi

Panduniassa ei käytetän suomen kielen kaltaista olla-verbiä.

7.3. Aktiivilauseet

Aktiivilauseissa predikaatin pääsana on verbi eli teonsana. Panduniassa verbit on helppo tunnistaa, koska useimpien pääte -a tai -u.

A-p√§√§tteist√§ verbi√§ k√§ytt√§v√§n aktiivilauseen sanaj√§rjestys on subjekti‚Äďverbi‚Äďobjekti (SVO).

me nyama aple. = Minä syön omenoita.
me auda musike. = Minä kuuntelen musiikkia.
me wida te. = Minä näen sinut.

U-p√§√§teist√§ verbi√§ k√§ytett√§ess√§ sanaj√§rjestys on subjekti‚Äďobjekti‚Äďverbi (SOV). Se sopii parhaiten k√§ytett√§v√§ksi vain lyhyiss√§ lauseissa.

me aple nyamu. = Minä omenoita syön.

SOV ja SVO ovat maailman kielten yleisimmät sanajärjestykset. SOV-järjestystä käytetään mm. hindissä, urdussa, tamilissa, turkissa, japanissa ja koreassa. SVO on yleisin mm. englannissa, espanjassa, yleiskiinassa, indonesiassa ja modernissa arabian kielessä.

7.4. Passiivilauseet

7.4.1. OV-sanajärjestys

Passiivilauseessa tilanne n√§hd√§√§n teon kohteen tai kokijan kannalta. Lauseessa on siis vain objekti ja verbi. Normaalisti passiivissa k√§ytet√§√§n sanaj√§rjestyst√§ objekti‚Äďverbi (VO), jolloin verbin p√§√§te on -u.

te widu. = Sinut nähdään.
musike audu. = Musiikkia kuullaan.
pang beku. = Leipää leivotaan.

Passiivilauseessa teon kohde on tekijää tärkeämpi, joten se on ensimmäisenä. Kohde on passiivinen toimija, joka käy läpi predikaatin ilmaiseman teon.

Tekijä voidaan mainita verbin jälkeen preposition ya kanssa tai ilman.

te widu me. = Sinut näen minä.
te widu ya me. = Sinut nähdään minun toimesta.

7.4.2. OV-sanajärjestys

Kun k√§ytet√§√§n sanaj√§rjest√§ verbi‚Äďobjekti (VO), huomion kohteena on teko.

wida te. = Nähdään sinut.
auda musike. = Kuunnellaan musiikkia.
beka pang. = Leivotaan leipää.

7.5. Kaikki sanajärjestykset

Mahdollisia sanajärjestyksiä on kaikkiaan kuusi. Panduniassa ne ovat mahdollisia kahden verbipäätteen ansiosta, joilla lauseenosien eli subjektin ja objektin paikka valitaan.

Eri sanajärjestysten avulla voidaan keskittää huomio eri lauseenosiin: subjektiin, objektiin tai verbiin. Tärkeimpänä pidetty sana on lauseessa ensimmäisenä.

1. Kun verbin päätteenä on -a
    - objekti‚Äďsubjekti‚Äďverbi (OSV) : musike me auda.           : Musiikkia min√§ kuuntelen.
    - subjekti‚Äďverbi‚Äďobjekti (SVO) :        me auda musike.    : Min√§ kuuntelen musiikkia.
    - verbi‚Äďobjekti‚Äďsubjekti (VOS) :           auda musike me. : Kuuntelen musiikkia min√§.
2. Kun verbin päätteenä on -u
    - subjekti-objekti-verbi (SOV) : me musike audu.           : Minä musiikkia kuuntelen.
    - objekti-verbi-subjekti (OVS) :    musike audu me.        : Musiikkia kuuntelen minä.
    - verbi-subjekti-objekti (VSO) :           audu me musike. : Kuuntelen minä musiikkia.

Verbistä kauimmaisena oleva lauseenosa voidaan jättää pois. Esimerkiksi musike me auda (OSV) voidaan karsia muotoon me auda (SV). Samaten me musike audu (SOV) voidaan karsia muotoon musike audu (OV).

Pandunian tavallisimmat sanajärjestykset ovat SVO, SOV ja OSV. Muita sanajärjestyksiä esiintyy lähinnä runoudessa ja muussa kirjallisuudessa.

7.6. Saranarakenne

7.6.1. Kokonainen saranarakenne (SVOVO)

Saranarakenne on pandunian keskeisimpiä lauserakenteita. Lisäksi se toimii perustana muille rakenteille.

Saranarakenteessa ensimmäisen teonsanan kohde on samalla toisen teonsanan tekijä.

Saranarakenteessa sanajärjestys on :
subjekti ‚Äď verbi 1 ‚Äď objekti 1 ‚Äď verbi 2 ‚Äď objekti 2.

Objekti 1 on kahdessa roolissa. Se on yhtä aikaa sekä verbin 1 objekti että verbin 2 subjekti.

me wola te nyama sabze. = Minä haluan sinun syövän vihanneksia.

Edellisessä esimerkissä, lausekkeen me wol objektina on te. Samaan aikaan te toimii subjektina lausekkeelle nyama sabze. Näin ollen te on lauseen sarana.

7.7. Verbiketju

Verbiketjussa on kaksi tai useampia teonsanoja peräkkäin. Kaikkien verbien subjekti on sama ja jälkimmäinen verbi on edellisen verbin kohteena.

  1. me enda dom. = Minä menen kotiin.
  2. me bila enda dom. = Minä voin mennä kotiin.
  3. me wola bila enda dom. = Me haluan voida mennä kotiin.

Samannäköinen rakenne syntyy myös, kun yhdistetään passiivinen verbilauseke ja aktiivinen verbilauseke.

me bixu enda dom. = Minun on pakko mennä kotiin.
me xudu enda dom. = Minun pitäisi mennä kotiin.

7.8. Pronominin poisjättö

Pronominit voidaan jättää pois silloin kun ne ovat muuten tunnettuja tai arvattavissa. Tämä koskee erityisesti käskyjä ja pyyntöjä. Tällä tavalla lauseet voivat olla lyhyempiä.

7.8.1. Lyhyt saranarakenne (VOVO)

me eska te baxa pandunia. = Minä kysyn, sinä puhutko panduniaa.
eska te baxa pandunia? = Puhutko sinä panduniaa?

Tällainen "karsittu" saranarakenne on panduniassa yleinen tapa muodostaa lauseita, joissa puhuja kertoo, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan.

me xina le enda dom. = Minä luulen, että hän menee kotiin.
xina le enda dom. = Kai hän menee kotiin.
me xaka le enda dom. = Minä epäilen, että hän menee kotiin.
xaka le enda dom. = Tokko hän menee kotiin.

7.8.2. Lyhyt saranarakenne (VVO)

Toisessa saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois myös saranana toimiva pronomini, joka selvästi viittaa kuulijaan.

me bita te laya dom. = Minä pyydän sinua tulemaan kotiin.
bita laya dom! = Pyydän, tule kotiin!


8. Konjunktiot

8.1. Peruskonjunktiot

  1. i ja (yhdistää kaksi yhdenarvoista sanaa tai lauseketta)
  2. u tai, vai (yhdistää kaksi vaihtoehtoista sanaa tai lauseketta)
  3. a mutta (esittelee sanan tai lausekkeen, joka on edellä sanotun vastainen)

me suku maw i waf. = Minä pidän kissoista ja koirista.
me suku maw u waf. = Minä pidän kissoista tai koirista.
me suku maw a ni waf. = Minä pidän kissoista mutta en koirista.


9. Partikkelit

9.1. Myöntäminen ja kieltäminen

9.1.1. Myöntäminen

Partikkeli si on myöntävä ja ni on kieltävä. si myöntää jonkin asian olemassaolon, kun taas ni kieltää sen. Tästä seuraa, että si tarkoitta olemista ja ni** tarkoittaa olemisen puutetta.

Lauseet ovat lähtökohtaisesti myöntäviä, joten sanaa si ei yleensä tarvita. Kuitenkin se on hyödyllinen tilaa ilmaisevissa lauseissa, joissa se erottaa subjektin predikaatista.

me si ren. = Minä olen henkilö.
le si nowi meze. = Tämä on uusi pöytä.

9.1.2. Kieltäminen

Edellisen kaltaiset lauseet kielletään sanalla ni.

me ni ren. = Minä en ole henkilö.
le ni nowi meze. = Tämä ei ole uusi pöytä.

Sanaa ni käytetään myös toisten sanojen kieltämiseen. Se vaikuttaa vain seuraavaan sanaan.

me wida te. = Minä näen sinut.
me ni wida te. = Minä en näe sinua.
me wida ni te a lole. = Minä näen, en sinua, vaan heidät.

Partikkelit si ja ni vastaavat myös kysymyksiin.

eska te wida me? = Näetkö sinä minut?
si. (me si wida te.) = Kyllä. (Minä näen sinut.)
ni. (me ni wida te.) = En. (Minä en näe sinua.)

Kieltomuotoisiin kysymyksiin vastattaessa si ja ni koskevat verbiä eivätkö koko kysymyslausetta.

eska te ni wida me? = Etkö sinä näe minua
si. (me si wida te.) = Kyllä. (Minä kyllä näen sinut.)
ni. (me ni wida te.) = Ei. (Minä en näe sinua.)

9.2. Määrepartikkelit

Panduniassa on kaksi määrepartikkelia, yu ja ya. Ne eroavat toisistaan vain sanajärjestyksen osalta. Merkitykseltään ne ovat samoja.

Määrepartikkeleilla ilmaistaan mm. omistusta. Sanaa yu käytetään siten, että ensin on määrite, keskimmäisenä yu ja viimeisenä pääsana. Sanaa ya käytetään päinvastaisessa järjestyksessä: ensin on pääsana, keskimmäisenä ya ja viimeisenä määrite. Määrepartikkeli muuttaa minkä tahansa sanan tai lausekkeen määreeksi. Siten myös asiansanoista ja teonsanoista voi tehdä määreitä.

9.2.1. Omistus

Määrepartikkeleita käytetään omistuksen ilmaisemisessa.

yu vastaa suomen genetiivimuotoa.

maria yu mame = Marian äiti
me yu dom = minun talo
me yu pape yu dom = minun isän talo

ya on sama mutta käänteisessä sanajärjestyksessä.

mame ya maria = äiti Marian
dom ya me = talo minun
dom ya pape ya me = talo isän minun

9.2.2. Adjektiivimääreet

Määrepartikkeleilla muodostetaan myös adjektiivimääreitä, jotka kuvailevat pääsanaansa. Partikkeli näyttää, kummassa päässä pääsana sijaitsee.

Normaalisti adjektiivi on substantiivia ennen, mutta se voi olla substantiivin jälkeen partikkelin ya avulla.

nowi dom = uusi talo
dom ya nowi = talo uusi

Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat adjektiivit käyttävät määrepartikkeleita.

roze rang yu labe = ruusun väriset huulet
saman rang yu yen = taivaan väriset silmät

Tai käänteisessä järjestyksessä:

labe ya roze rang = huulet ruusun väriset
yen ya saman rang = silmät taivaan siniset

9.2.3. Määrelause

Määrepartikkelien avulla kokonaisista lauseista voi tehdä määreitä.

Siinä tapauksessa ya vastaa suomen relatiivipronominia joka.

le si man ya me wida. = Hän on mies, jonka minä näin.

Käänteisen järjestys muistuttaa suomen kielessä yleistä rakennetta.

le si me wida yu man. = Hän on minun näkemä mies.

Jos määrelauseessa on kohde mutta ei tekijää, päälauseen asiansana toimii määrelauseen tekijänä.

me wida man ya nyama aple. = Minä näen miehen, joka syö omenoita.
me wida aple nyamu yu man. = Minä näen omenia syövän miehen.

9.3. Tavan partikkelit

Tavan partikkeleilla puhuja voi ilmaista, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan. Monissa kielissä on jonkinlaisia tavan partikkeleita. Suomen kielessä sellaisia ovat sanat vain, kai ja toki.

Panduniassa tavan partikkeli määrittää seuraavaa sanaa tai, jos se on lauseen viimeisenä, se määrittää koko lausetta.

Partikkeli plus (myös) on hyvä esimerkki tavan partikkeleista, koska se toimii samalla tavalla kuin vastaava suomen sana.

le nyama bir plus. = Hän juo olutta, myös.
le nyama plus bir. = Hän juo myös olutta.
le plus nyama bir. = Hän myös juo olutta.
plus le nyama bir. = Myös hän juo olutta.

Partikkelit voivat määrittää mitä tahansa sanaa, mutta adjektiivit eivät voi määrittää esimerkiksi lukusanoja.


10. Prepositiot

10.1. Ajan ja paikan prepositiot

Panduniassa on kolme aikaa ja paikkaa ilmaisevaa prepositiota.

  1. sa = paikka tai ajanhetki yleensä: -ssa, -lla, luona
  2. da = lähtöpaikka tai -aika: -sta, -lta, luota, lähtien
  3. pa = määräpaikka tai -aika: -Vn, -lle, luokse, asti

Prepositioita ei tarvitse käyttää aina. Monesti teonsana kertoo tarpeeksi.

me lay dom. = Minä tulen kotiin.
te sida kurse. = Sinä istut tuolia (tuolilla).
le lala sofa'. = Hän makaa sohvaa (sohvalla).
fix nata daria. = Kalat uivat vettä (vedessä).
jenger marca daw. = Soturit kävelevät tietä (tiellä).

Prepositio aloittaa prepositiolausekkeen. Yksinkertaisissa tapauksissa pronomini tai substantiivi täydentää preposition.

me sa hotel. = Minä (olen) hotellissa.
me sona sa hotel. = Minä nukun hotellissa.
me sona da xam pa subá. = Minä nukun illasta aamuun.
me safara da london pa paris. = Minä matkustan Lontoosta Pariisiin.

Myös toinen lause voi toimia preposition täydennyksenä. Silloin kyseessä on ajan ilmaus.

me denga da te enda. = Minä odotan sinun lähdöstä lähtien.
me denga pa te lay dom. = Minä odotan siihen asti, kun tulet kotiin.
me denga sa te sona. = Minä odotan kun sinä nukut.

10.1.2. sa

sa on monikäyttöinen prepositio. Sen perusmerkitys on "kanssa", mutta se kattaa myös paljon muita merkityksiä.

me stasa sa dom.
Minä seison talon luona.

me loga sa pandunia.
Minä puhun panduniaksi.

me loga sa doste sa pandunia sa fon.
Minä puhun ystävien kanssa panduniaa puhelimessa.

10.1.3. Verbit preposition asemassa

Monesti verbit täyttävät saman aseman kuin sijamuodot, prepositiot ja postpositiot suomessa.

me kata pang. = Minä leikkaan leipää.
me kata pang, uza caku. = Minä leikkaan leipää, veistä käyttäen. (Minä leikkaan leipää veitsellä.)

me denga dura dul hor. = Minä odotan, kaksi tuntia kestäen. (Minä odotan kahden tunnin ajan.)

Tässä on joitakin verbejä, joita voi käyttää prepositioiden asemasta:

bada = seurata; perässä, jälkeen
dura = kestää, viedä, kuluttaa aikaa; aikana, kuluessa
jungu = olla keskellä; keskellä, joukossa
loka = sijaita; -ssa, -lla
sirka = ympäröidä; ympärillä
supra = ylittää; -lla, päällä, yllä

10.1.4. Verbi ilman prepositiota

Panduniassa prepositioita käytetään vähemmän kuin suomessa ja englannissa. Monesti lauseen pääverbi ilmaisee asian jo riittävän tarkasti.

me laya dom. = Minä tulen kotiin.
te sida kurse. = Sinä istut tuolia (tuolilla).
le lala sofa'. = Hän makaa sohvaa (sohvalla).
fix nata daria. = Kalat uivat merta (meressä).
jenger marca daw. = Sotilaat marssivat tietä (tiellä).

10.2. Vertailun prepositio

Prepositio ka ilmaisee tapaa. Se vastaa suomen sanoja kuin ja kuten.

me jana pandunia ka gur. = Minä osaan panduniaa kuin/kuten mestari.

ka muodostaa vertailusuhteen verbin tai adjektiivin ja vertailtavan asian kesken. Edellisessä esimerkissä jana (osata) on verbi ja gur (mestari) on vertailukohta.

Sanaa ka käytetään myös adjektiivien vertailemisessa.

bace si min day ka pape. = Lapsi on pienempi kuin isä.
law pape si sem day ka pape. = Isoisä on yhtä iso kuin isä.

ka suhteuttaa vertailevia adverbeja ‚Äď max (enemm√§n), min (v√§hemm√§n) ja sem (yht√§) ‚Äď vertailtavaan asiaan, joka oli yll√§olevissa esimerkeiss√§ pape (is√§).


Sanaluokkien arvojärjestys

Puhuttu kieli on äänteiden virtaa, joka koostuu sanoista. Pandunian tapauksessa kirjoitettu kieli on kirjainten virtaa vasemmalta oikealle, joka koostuu kirjoitetuista sanoista. Jokainen lause tai muu ilmaus on siis yhden tai useamman sanan muodostama ketju. Ketjun sanat eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia, vaan sanoilla on arvojärjestys keskeisimmästä vähäpätöisimpään. Yksinkertaisen lauseen rakenteellinen keskus on verbi ja muut sanat liittyvät siihen joko suorasti tai epäsuorasti.

Kaikki lauseet voidaan esittää puumaisina kaavioina, joissa keskeisemmät sanat ovat ylempänä ja niistä riippuvat sanat alempana. Esimerkiksi lause me wida te voidaan piirtää näin:

me wida te. = Minä näen sinut.

   wida
  ‚ĒĆ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚Ēź
 me   te

Laatusanat ja lukusanat riippuvat pääsanastaan.

me wida sam jowan ren. = Minä näen kolme nuorta ihmistä.

   wida
  ‚ĒĆ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź
 me   ren
       |
     jowan
       |
      sam

Sanaluokkien arvojärjestys panduniassa:

  1. Konjunktiot: i, u
  2. Määrepartikkelit: yu, ya
  3. Prepositiot: sa, pa, da
  4. Teonsanat
  5. Asiansanat ja pronominit
  6. Ajan ja tavan partikkelit
  7. Lukusanat
  8. Laatusanat

Seuraavassa esimerkissä näytetään, kuinka sanojen vaikutuspiiri vaikuttaa niiden lopulliseen asemaan puukaaviossa. Vaikka esimerkiksi i on yleisesti ottaen tärkeämpi kuin sabu, tässä sen vaikutuspiirissä on vain sanat yusef ja sara. sabu on ylimmäisenä, koska se yhdistää kaksi alilausetta yhteen.

Yusef ja Sara haluavat oppia panduniaa, koska se on hyvä maailmankieli.
yusef i sara wola darsa pandunia, sabu le si bon dunia bax.

                    sabu
           ‚ĒĆ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź
          wola                   si
      ‚ĒĆ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź           ‚ĒĆ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź
      i         darsa        le    bax
  ‚ĒĆ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź    ‚ĒĆ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēī‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚ĒÄ‚Ēź            |
yusef   sara       pandunia       dunia
                                    |
                                   bon