Perussäännöt

  1. Kaikki sanat luetaan äänteenmukaisesti. Kaikki sanat voidaan kirjoittaa pienillä kirjaimilla.
  2. Sanan painollinen tavu on ennen viimeistä konsonanttia.
  3. Substantiivit (asiansanat) ovat taipumattomia. Panduniassa ei ole yksikköä eikä monikkoa, sijamuotoja eikä kieliopillista sukua.
  4. Adjektiivin (laatusanan) paikka on asiansanan edessä tai jäljessä. Adjektiivien yleinen pääte on -i.
    • esim. bon nan = Hyvää leipää. nan bon = Leipää hyvää.
  5. Yhdyssanat muodostetaan asettamalla kaksi tai useampia substantiiveja peräkkäin. Tärkein sana on viimeisenä.
    • esim. poste sanduke = postilaatikko
  6. Aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Tällöin verbin pääte on -a.
    • esim. mi penta meze. = Minä maalaan pöytiä.
  7. Passiivisen lauseessa on vain subjekti ja verbi. Tällöin verbin pääte on -u.
    • esim. meze pentu. = Pöytä maalataan.
  8. Aktiivisen verbin objekti voi toimia seuraavan verbin subjektina. Tämä on ns. saranarakenne.
    • esim. mi cing tu dar pesa. = Minä pyydän sinua antamaan rahaa.
  9. Pronominit voi jättää pois, kun ne ovat ilmiselviä tai muuten tarpeettomia.
    • mi eska tu baxa pandunia?eska tu baxa pandunia? = Puhutko sinä panduniaa?
    • mi cing tu loga ming.cing loga ming. = Pyydän, puhu selvästi.

2. Substantiivit

2.1. Taipumattomia

Asiansanat nimeävät esineitä ja asioita. Panduniassa niihin ei sisälly lukumäärä, joten erillisiä yksikkö- ja monikkomuotoja ei ole.

batú - kivi tai kiviä
meze - pöytä tai pöytiä
kurse - tuoli tai tuoleja
suy - vesi, vettä

Usein lukumäärä tiedetään, koska se on aikaisemmin mainittu samassa asiayhteydessä tai koska se on yleisessä tiedossa. Esimerkiksi sanalla sol tarkoittaa yleensä aurinkokuntamme ainoaa aurinkoa ja lun maapallon ainoaa kuuta.

2.2. Luku

Substantiiveilla on sama muoto yksikössä ja monikossa.

Substantiivin toistaminen on helppo tapa ilmaista monikkoa.

batú batú - kiviä, paljon kiviä
xing xing - tähtiä, paljon tähtiä

2.3. Suku

Panduniassa ei ole kieliopillista sukua (eli maskuliinia, feminiiniä tai neutria).

Tietyillä sanoilla on luonnollinen suku. Esimerkiksi fem (nainen) on feminiini ja man (mies) on maskuliini.

2.4. Yhdyssanat

Kaksi tai useampia substantiiveja voidaan liittää yhdyssanaksi. Yhdyssanan viimeinen sana on tärkein ja se määrää koko yhdyssanan sanaluokan. Sitä ennen tulevat sana ainoastaan muokkaavat pääsanan merkitystä.

sol nur - auringon valo
lun nur - kuun valo
lun batú - kuukivi


3. Määritteet

Määrite on sana, joka muokkaa tai tarkentaa toisen sanan merkitystä, esim. hyvä, huono, nopea.

3.1. Substantiivin määrite

Adjektiivi eli laatusana on sana, joka muokkaa substantiivin merkitystä. Panduniassa adjektiivit ovat yleensä pääsanaa ennen.

day batú - iso kivi
day meze - iso pöytä
gaw meze - korkea pöytä
bon kurse - hyvä tuoli

Adjektiivi voi olla myös substantiivin jälkeen. Monesti tällainen rakenne on luettavissa kokonaisena virkkeenä, jossa ei ole käytetty olla-verbiä.

batú day - kivi iso tai Kivi on iso.
meze gaw - pöytä korkea tai Pöytä on korkea.

Luonnollisesti laatusanoja voi olla asiansanan kummallakin puolella.

day meze gaw. - Iso pöytä on korkea.

3.3 Verbin määrite

Adverbi määrittää teonsanaa, adjektiivia tai toista adverbia.

Tavan adverbit ovat verbin vieressä tai lauseen lopussa.

mi bon sona. - Minä hyvin nukun.
mi sona bon. - Minä nukun hyvin.
tu baxa pandunia bon. - Sinä puhut panduniaa hyvin.

3.4 Määritteen määrite

Määrite voi määritellä myös toista määritettä. Esimerkiksi day (suuri) ja lil (pieni) voivat toimia adverbeina.

day ren - iso henkilö
lil ren - pieni henkilö
sundar ren - kaunis henkilö

day sundar ren - suuresti (eli hyvin) kaunis henkilö
lil sundar ren - pienesti (eli vähän) kaunis henkilö

Kun halutaan käyttää kahta määritettä erikseen, pannaan niiden väliin i (ja).

lil i sundar ren - pieni ja kaunis henkilö

3.5. Vertailu

Sekä adjektiiveja että adverbeja voi verrata.

  • max : enemmän, -mpi
  • maxim : eniten
  • min : vähemmän
  • minim : vähiten
  • sem : yhtä

Pikkusana ka suhteuttaa vertailevan adverbin vertailtavaan asiaan.

mi si max bon ka tu. - Minä olen parempi kuin sinä.
tu loga sem bono ka mi. - Sinä puhut yhtä hyvin kuin minä.

3.6. Määritteen pääte

Määritteen tunnus on -i. Tätä päätettä käytetään aina, kun adjektiivi on johdettu teonsanaa tai asiansanaa tarkoittavasta sanavartalosta. Eism. logi puhuttu, suki tyytyväinen, kitabi kirjallinen.

Päätettä ei käytetä sellaisten sanavartaloiden kanssa, jotka ilmaisevat laatua ja jotka päättyvät helposti äännettävään konsonanttiin. Esim. bon hyvä, sundar kaunis.


4. Lukusanat

Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.

un xing - yksi tähti
do xing - kaksi tähteä
sam xing - kolme tähteä
xaw xing - vähän tähtiä
poli xing - useita tähtiä
multi xing - paljon tähtiä

un day meze - yksi iso pöytä
do day kurse - kaksi isoa tuolia
sam bon kurse - kolme hyvää tuolia

Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan asiansanan perään.

fen un. - Ensimmäinen osa. fen do. - Toinen osa. fen sam. - Kolmas osa.

Perusluvut ovat:

  • 0 nul
  • 1 un
  • 2 do
  • 3 sam
  • 4 car
  • 5 lim
  • 6 sis
  • 7 set
  • 8 bat
  • 9 noy

Suuremmat luvut muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla luku toisensa perään – ihan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan matematiikan universaalilla kielellä.

  • 10 un nul tai des
  • 11 un un
  • 12 un do
  • 13 un sam
  • 20 do nul
  • 21 do un
  • 22 do do
  • 100 un nul nul tai hon
  • 101 un nul un tai hon un
  • 200 do nul nul tai do hon

999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa. Siis esimerkiksi kilo tarkoittaa tuhatkertaisuutta.

  • 1000 kilo
  • 1 000 000 mega
  • 1 000 000 000 giga
  • 1 000 000 000 000 tera
  • 1015</suppeta
  • 1018</supeksa
  • 1021</supzeta
  • 1024</supyota

5. Pronominit

5.1. Persoonapronominit

mi minä
tu sinä
ye hän, se
mimen me
tumen te
yemen he

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un jowan boy na dom. ye doga buke. Yksi nuori poika on kotona. Hän lukee kirjaa.

se - itse

Refleksiivipronominia se käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

mi wida se - Minä näen itseni. ye wida se - Hän näkee itsensä. mimen wida se. - Me näemme itsemme.

5.2. Osoittavat pronominit

Osoittavat pronominit ovat:

ce - tämä
le - tuo

mi wola ce. - Minä haluan tämän.

I-päätteistä muotoa käytetään substantiivin edellä eli kun osoittava pronomini on adjektiivin kaltainen.

ci maw - tämä kissa
li maw. - tuo kissa

5.3. Kysymyspronominit

Ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä ja kuka.

ke? - Mikä?

Adjektiivimuotoa ki käytetään kysymään mikä tai kumpi. ki xey? - Mikä esine? ki ren? - Kuka? (Mikä henkilö?)
ki zaman? - Milloin? (Mikä hetki?) ki yang? - Miten? (Mikä tapa?)


6. Verbit

6.1. Yleistä

Verbi tarkoittaa tekemistä tai tapahtumista, esim. syödä, puhua, katsoa, ajatella.

Panduniassa verbejä on kahta lajia: a-päätteisiä verbejä ja u-päätteisiä verbejä. Pääte ratkaisee sanajärjestyksen lauseenosien eli subjektin ja objektin suhteen.

6.2. A-päätteiset verbit

A-päätteiset verbit seuraavat tätä kolmiomaista kaavaa.

  V
 ↗ ↘
S ← O

6.2.1. SVO-järjestys

Panduniassa yleisin sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti eli SVO. Tässä sanajärjestyksessä siis subjekti tulee ensin, sitten verbi ja viimeisenä objekti.

subjekti-verbi-objekti

  V
 ↗ ↘
S   O

Esimerkkejä:
mi wida yemen. - Minä näen heidät.
tu beka nan. - Sinä leivot leipää.

6.2.2. OSV-järjestys

Kolmion toinen sanajärjestys on OSV. Se on yleinen kysymyslauseissa ja sivulauseissa.

objekti-subjekti-verbi

  V
 ↗ 
S ← O

Esimerkkejä:
ke tu wida? - Mitä sinä näet?
mi nyama nan, jo tu beka. - Minä syön leipää jonka sinä leivoit.

6.2.3. VOS-järjestys

Kolmion kolmas sanajärjestys on VOS, jota käytetään harvoin.

verbi-objekti-subjekti

  V
   ↘
S ← O

Esimerkkejä:
nyama nan mi. - Syön leipää minä.
wida mi tu. - Näet minut sinä.

6.3. U-päätteiset verbit

U-päätteiset verbit seuraavat tätä kolmiomaista kaavaa.

  V
 ↗ ↘
O ← S

6.3.1. SOV-järjestys

SOV on usein käytetty vaihtoehto SVO-järjestykselle.

subjekti-objekti-verbi

  V
 ↗ 
O ← S

Esimerkkejä:
mi yemen widu. - Minä heidät näen.
tu nan beku. - Sinä leipää leivot.

6.3.2. OVS-järjestys

OVS on yleinen "passiivissa" lauseissa.

objekti-verbi-subjekti

  V
 ↗ ↘
O   S

Esimerkkejä:
nan beku tu. - Leipää leivot sinä.
nan beku. - Leipää leivotaan.
tu widu mi. - Sinut näen minä.
tu widu. - Sinut nähdään.

6.3.3. VSO-järjestys

VSO-järjestys on harvinainen mutta mahdollinen.

verbi-subjekti-objekti

  V
   ↘
O ← S

6.3. Passiivilauseet

Passiivilausekkeessa on vain objekti ja verbi, mutta subjektia ei mainita.

mi widu. - Minut nähdään.
nan beku. - Leipää leivotaan.
kupe kaputu. - Kuppi särkyy. (Kuppi särjetään.)

6.4. Verbin päätteet

Useimpien verbien päätteenä on -a tai -u. Muutama verbi päättyy konsonanttiin.


7. Lausetyyppejä

7.1. Huomiota ilmaiseva lause

Yksinkertaisin lausetyyppi on huomiolause. Se voi koostua vain yhdestä sanasta, johon kuulijan huomio on tarkoitus siirtää.

maw! - Kissa!
barxa! - Sataa!

7.2. Olotilaa ilmaiseva lause

7.2.1. Pronomini subjektina

Lauseissa on subjekti ja predikaatti. Kaikista yksinkertaisimmissa lauseissa subjekti on asiansana tai pronomini ja predikaatti on adjektiivi.

mi bon. - Minä olen hyvä.
ye nowi. - Se on uusi.
ye sara. - Hän on Sara.

Kieltolauseessa käytetään sanaa no.

mi no bon. - Minä en ole hyvä.
ye no nowi. - Se ei ole uusi.
ye no sara. - Hän ei ole Sara.

Myös kaksi persoonapronominia voidaan asettaa rinnakkain.

mi si ye. - Minä olen se.
mi no tu. - Minä en ole sinä.

7.2.2. Substantiivi subjektina

Kun subjektina on substantiivi, sana si (kyllä) tulee ennen predikaattia myöntölauseessa. Kieltolauseessa käytetään sanaa no kuten edelläkin.

sara si bon. - Sara on hyvä.
batú si day. - Kivi on suuri.
meze si nowi. - Pöytä on uusi.
meze no law. - Pöytä ei ole vanha.

7.2.3. Adjektiivi subjektina

Sama sääntö pätee myös kahteen adjektiiviin.

jowan si sundar. - Nuori on kaunista.
nowi no law. - Uusi ei ole vanha.

7.2.4. Olla-verbi

Panduniassa ei käytetän suomen kielen kaltaista olla-verbiä.

7.3. Aktiivilauseet

Aktiivilauseissa predikaatin pääsana on verbi eli teonsana. Panduniassa verbit on helppo tunnistaa, koska useimpien pääte -a tai -u.

A-päätteistä verbiä käyttävän aktiivilauseen sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (SVO).

mi nyama aple. - Minä syön omenoita.
mi auda musike. - Minä kuuntelen musiikkia.
mi wida tu. - Minä näen sinut.

U-pääteistä verbiä käytettäessä sanajärjestys on subjekti–objekti–verbi (SOV). Se sopii parhaiten käytettäväksi vain lyhyissä lauseissa.

mi aple nyamu. - Minä omenoita syön.

SOV ja SVO ovat maailman kielten yleisimmät sanajärjestykset. SOV-järjestystä käytetään mm. hindissä, urdussa, tamilissa, turkissa, japanissa ja koreassa. SVO on yleisin mm. englannissa, espanjassa, yleiskiinassa, indonesiassa ja modernissa arabian kielessä.

7.4. Passiivilauseet

7.4.1. OV-sanajärjestys

Passiivilauseessa tilanne nähdään teon kohteen tai kokijan kannalta. Lauseessa on siis vain objekti ja verbi. Normaalisti passiivissa käytetään sanajärjestystä objekti–verbi (VO), jolloin verbin pääte on -u.

tu widu. - Sinut nähdään.
musike audu. - Musiikkia kuullaan.
nan beku. - Leipää leivotaan.

Passiivilauseessa teon kohde on tekijää tärkeämpi, joten se on ensimmäisenä. Kohde on passiivinen toimija, joka käy läpi predikaatin ilmaiseman teon.

Tekijä voidaan mainita verbin jälkeen preposition du kanssa tai ilman.

tu widu mi. - Sinut näen minä.
tu widu du mi. - Sinut nähdään minun toimesta.

7.4.2. OV-sanajärjestys

Kun käytetään sanajärjestä verbi–objekti (VO), huomion kohteena on teko.

wida tu. - Nähdään sinut.
auda musike. - Kuunnellaan musiikkia.
beka nan. - Leivotaan leipää.

7.5. Kaikki sanajärjestykset

Mahdollisia sanajärjestyksiä on kaikkiaan kuusi. Panduniassa ne ovat mahdollisia kahden verbipäätteen ansiosta, joilla lauseenosien eli subjektin ja objektin paikka valitaan.

Eri sanajärjestysten avulla voidaan keskittää huomio eri lauseenosiin: subjektiin, objektiin tai verbiin. Tärkeimpänä pidetty sana on lauseessa ensimmäisenä.

1. Kun verbin päätteenä on -a
    - objekti–subjekti–verbi (OSV) : musike mi auda.           : Musiikkia minä kuuntelen.
    - subjekti–verbi–objekti (SVO) :        mi auda musike.    : Minä kuuntelen musiikkia.
    - verbi–objekti–subjekti (VOS) :           auda musike mi. : Kuuntelen musiikkia minä.
2. Kun verbin päätteenä on -u
    - subjekti-objekti-verbi (SOV) : mi musike audu.           : Minä musiikkia kuuntelen.
    - objekti-verbi-subjekti (OVS) :    musike audu mi.        : Musiikkia kuuntelen minä.
    - verbi-subjekti-objekti (VSO) :           audu mi musike. : Kuuntelen minä musiikkia.

Verbistä kauimmaisena oleva lauseenosa voidaan jättää pois. Esimerkiksi musike mi auda (OSV) voidaan karsia muotoon mi auda (SV). Samaten mi musike audu (SOV) voidaan karsia muotoon musike audu (OV).

Pandunian tavallisimmat sanajärjestykset ovat SVO, SOV ja OSV. Muita sanajärjestyksiä esiintyy lähinnä runoudessa ja muussa kirjallisuudessa.

7.6. Saranarakenne

7.6.1. Kokonainen saranarakenne (SVOVO)

Saranarakenne on pandunian keskeisimpiä lauserakenteita. Lisäksi se toimii perustana muille rakenteille.

Saranarakenteessa ensimmäisen teonsanan kohde on samalla toisen teonsanan tekijä.

Saranarakenteessa sanajärjestys on :
subjekti – verbi 1 – objekti 1 – verbi 2 – objekti 2.

Objekti 1 on kahdessa roolissa. Se on yhtä aikaa sekä verbin 1 objekti että verbin 2 subjekti.

mi wol tu nyama sabze. - Minä haluan sinun syövän vihanneksia.

Edellisessä esimerkissä, lausekkeen mi wol objektina on tu. Samaan aikaan tu toimii subjektina lausekkeelle nyama sabze. Näin ollen tu on lauseen sarana.

7.7. Verbiketju

Verbiketjussa on kaksi tai useampia teonsanoja peräkkäin. Kaikkien verbien subjekti on sama ja jälkimmäinen verbi on edellisen verbin kohteena.

  1. mi enda dom. - Minä menen kotiin.
  2. mi ken enda dom. - Minä voin mennä kotiin.
  3. mi wol ken enda dom. - Me haluan voida mennä kotiin.

Samannäköinen rakenne syntyy myös, kun yhdistetään passiivinen verbilauseke ja aktiivinen verbilauseke.

mi bixu enda dom. - Minun on pakko mennä kotiin.
mi xudu enda dom. - Minun pitäisi mennä kotiin.

7.8. Pronominin poisjättö

Pronominit voidaan jättää pois silloin kun ne ovat muuten tunnettuja tai arvattavissa. Tämä koskee erityisesti käskyjä ja pyyntöjä. Tällä tavalla lauseet voivat olla lyhyempiä.

7.8.1. Lyhyt saranarakenne (VOVO)

mi eska tu baxa pandunia. - Minä kysyn, sinä puhutko panduniaa.
eska tu baxa pandunia? - Puhutko sinä panduniaa?

Tällainen "karsittu" saranarakenne on panduniassa yleinen tapa muodostaa lauseita, joissa puhuja kertoo, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan.

mi xina ye enda dom. - Minä luulen, että hän menee kotiin.
xina ye enda dom. - Kai hän menee kotiin.
mi xaka ye enda dom. - Minä epäilen, että hän menee kotiin.
xaka ye enda dom. - Tokko hän menee kotiin.

7.8.2. Lyhyt saranarakenne (VVO)

Toisessa saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois myös saranana toimiva pronomini, joka selvästi viittaa kuulijaan.

mi cing tu laya dom. - Minä pyydän sinua tulemaan kotiin.
cing laya dom! - Pyydän, tule kotiin!


8. Konjunktiot

8.1. Peruskonjunktiot

  1. i ja (yhdistää kaksi yhdenarvoista sanaa tai lauseketta)
  2. u tai, vai (yhdistää kaksi vaihtoehtoista sanaa tai lauseketta)
  3. a - mutta (esittelee sanan tai lausekkeen, joka on edellä sanotun vastainen)

mi suku maw i waf. - Minä pidän kissoista ja koirista.
mi suku maw u waf. - Minä pidän kissoista tai koirista.
mi suku maw a no waf. - Minä pidän kissoista mutta en koirista.


9. Partikkelit

9.1. Myöntäminen ja kieltäminen

9.1.1. Myöntäminen

Partikkeli si on myöntävä ja no on kieltävä. si myöntää jonkin asian olemassaolon, kun taas no kieltää sen. Tästä seuraa, että si tarkoitta olemista ja no** tarkoittaa olemisen puutetta.

Lauseet ovat lähtökohtaisesti myöntäviä, joten sanaa si ei yleensä tarvita. Kuitenkin se on hyödyllinen tilaa ilmaisevissa lauseissa, joissa se erottaa subjektin predikaatista.

mi si ren. - Minä olen henkilö.
ye si nowi meze. - Tämä on uusi pöytä.

9.1.2. Kieltäminen

Edellisen kaltaiset lauseet kielletään sanalla no.

mi no ren. - Minä en ole henkilö.
ye no nowi meze. - Tämä ei ole uusi pöytä.

Sanaa no käytetään myös toisten sanojen kieltämiseen. Se vaikuttaa vain seuraavaan sanaan.

mi wida tu. - Minä näen sinut.
mi no wida tu. - Minä en näe sinua.
mi wida no tu a yemen. - Minä näen, en sinua, vaan heidät.

Partikkelit si ja no vastaavat myös kysymyksiin.

eska tu wida mi? - Näetkö sinä minut?
si. (mi si wida tu.) - Kyllä. (Minä näen sinut.)
no. (mi no wida tu.) - En. (Minä en näe sinua.)

Kieltomuotoisiin kysymyksiin vastattaessa si ja no koskevat verbiä eivätkö koko kysymyslausetta.

eska tu no wida mi? - Etkö sinä näe minua
si. (mi si wida tu.) - Kyllä. (Minä kyllä näen sinut.)
no. (mi no wida tu.) - Ei. (Minä en näe sinua.)

9.2. Määrepartikkelit

Panduniassa on kaksi määrepartikkelia, da ja du. Ne eroavat toisistaan vain sanajärjestyksen osalta. Merkitykseltään ne ovat samoja.

Määrepartikkeleilla ilmaistaan mm. omistusta. Sanaa da käytetään siten, että ensin on määrite, keskimmäisenä da ja viimeisenä pääsana. Sanaa du käytetään päinvastaisessa järjestyksessä: ensin on pääsana, keskimmäisenä du ja viimeisenä määrite. Määrepartikkeli muuttaa minkä tahansa sanan tai lausekkeen määreeksi. Siten myös asiansanoista ja teonsanoista voi tehdä määreitä.

9.2.1. Omistus

Määrepartikkeleita käytetään omistuksen ilmaisemisessa.

da vastaa suomen genetiivimuotoa.

maria da mamá - Marian äiti
mi da dom - minun talo
mi da papá da dom - minun isän talo

du on sama mutta käänteisessä sanajärjestyksessä.

mamá du maria - äiti Marian
dom du mi - talo minun
dom du papá du mi - talo isän minun

9.2.2. Adjektiivimääreet

Määrepartikkeleilla muodostetaan myös adjektiivimääreitä, jotka kuvailevat pääsanaansa. Partikkeli näyttää, kummassa päässä pääsana sijaitsee.

Normaalisti adjektiivi on substantiivia ennen, mutta se voi olla substantiivin jälkeen partikkelin du avulla.

nowi dom - uusi talo
dom du nowi - talo uusi

Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat adjektiivit käyttävät määrepartikkeleita.

roze rang da labe - ruusun väriset huulet
saman rang da yen - taivaan väriset silmät

Tai käänteisessä järjestyksessä:

labe du roze rang - huulet ruusun väriset
yen du saman rang - silmät taivaan siniset

9.2.3. Määrelause

Määrepartikkelien avulla kokonaisista lauseista voi tehdä määreitä.

Siinä tapauksessa du vastaa suomen relatiivipronominia joka.

ye si man du mi wida. - Hän on mies, jonka minä näin.

Käänteisen järjestys muistuttaa suomen kielessä yleistä rakennetta.

ye si mi wida da man. - Hän on minun näkemä mies.

Jos määrelauseessa on kohde mutta ei tekijää, päälauseen asiansana toimii määrelauseen tekijänä.

mi wida man du nyama aple. - Minä näen miehen, joka syö omenoita.
mi wida aple nyamu da man. - Minä näen omenia syövän miehen.

9.3. Tavan partikkelit

Tavan partikkeleilla puhuja voi ilmaista, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan. Monissa kielissä on jonkinlaisia tavan partikkeleita. Suomen kielessä sellaisia ovat sanat vain, kai ja toki.

Panduniassa tavan partikkeli määrittää seuraavaa sanaa tai, jos se on lauseen viimeisenä, se määrittää koko lausetta.

Partikkeli plus (myös) on hyvä esimerkki tavan partikkeleista, koska se toimii samalla tavalla kuin vastaava suomen sana.

ye nyama bir plus. - Hän juo olutta, myös.
ye nyama plus bir. - Hän juo myös olutta.
ye plus nyama bir. - Hän myös juo olutta.
plus ye nyama bir. - Myös hän juo olutta.

Partikkelit voivat määrittää mitä tahansa sanaa, mutta adjektiivit eivät voi määrittää esimerkiksi lukusanoja.


10. Prepositiot

10.1. Ajan ja paikan prepositiot

Panduniassa on kolme aikaa ja paikkaa ilmaisevaa prepositiota.

  1. na - paikka tai ajanhetki yleensä: -ssa, -lla, luona
  2. ze - lähtöpaikka tai -aika: -sta, -lta, luota, lähtien
  3. to - määräpaikka tai -aika: -Vn, -lle, luokse, asti

Prepositioita ei tarvitse käyttää aina. Monesti teonsana kertoo tarpeeksi.

mi lay dom. - Minä tulen kotiin.
tu sida kurse. - Sinä istut tuolia (tuolilla).
ye lala sofá. - Hän makaa sohvaa (sohvalla).
fix nata daria. - Kalat uivat vettä (vedessä).
janger marca daw. - Soturit kävelevät tietä (tiellä).

Prepositio aloittaa prepositiolausekkeen. Yksinkertaisissa tapauksissa pronomini tai substantiivi täydentää preposition.

mi na hotel. - Minä (olen) hotellissa.
mi sona na hotel. - Minä nukun hotellissa.
mi sona ze xam to subá. - Minä nukun illasta aamuun.
mi safara ze london to paris. - Minä matkustan Lontoosta Pariisiin.

Myös toinen lause voi toimia preposition täydennyksenä. Silloin kyseessä on ajan ilmaus.

mi denga ze tu enda. - Minä odotan sinun lähdöstä lähtien.
mi denga to tu lay dom. - Minä odotan siihen asti, kun tulet kotiin.
mi denga na tu sona. - Minä odotan kun sinä nukut.

10.1.2. na

na on monikäyttöinen prepositio. Sen perusmerkitys on "kanssa", mutta se kattaa myös paljon muita merkityksiä.

mi stasa na dom.
Minä seison talon luona.

mi loga na pandunia.
Minä puhun panduniaksi.

mi loga na doste na pandunia na fon.
Minä puhun ystävien kanssa panduniaa puhelimessa.

10.1.3. Verbit preposition asemassa

Monesti verbit täyttävät saman aseman kuin sijamuodot, prepositiot ja postpositiot suomessa.

mi kata nan. - Minä leikkaan leipää.
mi kata nan, uza caku. - Minä leikkaan leipää, veistä käyttäen. (Minä leikkaan leipää veitsellä.)

mi denga dura do hor. - Minä odotan, kaksi tuntia kestäen. (Minä odotan kahden tunnin ajan.)

Tässä on joitakin verbejä, joita voi käyttää prepositioiden asemasta:

bada - seurata; perässä, jälkeen
dura - kestää, viedä, kuluttaa aikaa; aikana, kuluessa
jungu - olla keskellä; keskellä, joukossa
loka - sijaita; -ssa, -lla
sirka - ympäröidä; ympärillä
supra - ylittää; -lla, päällä, yllä

10.1.4. Verbi ilman prepositiota

Panduniassa prepositioita käytetään vähemmän kuin suomessa ja englannissa. Monesti lauseen pääverbi ilmaisee asian jo riittävän tarkasti.

mi laya dom. - Minä tulen kotiin.
tu sida kurse. - Sinä istut tuolia (tuolilla).
ye lala sofá. - Hän makaa sohvaa (sohvalla).
fix nata daria. - Kalat uivat merta (meressä).
janger marca daw. - Sotilaat marssivat tietä (tiellä).

10.2. Vertailun prepositio

Prepositio ka ilmaisee tapaa. Se vastaa suomen sanoja kuin ja kuten.

mi saba pandunia ka gurú. - Minä osaan panduniaa kuin/kuten mestari.

ka muodostaa vertailusuhteen verbin tai adjektiivin ja vertailtavan asian kesken. Edellisessä esimerkissä saba (osata) on verbi ja gurú (mestari) on vertailukohta.

Sanaa ka käytetään myös adjektiivien vertailemisessa.

bace si min day ka papá. - Lapsi on pienempi kuin isä.
opá si sem day ka papá. - Isoisä on yhtä iso kuin isä.

ka suhteuttaa vertailevia adverbeja – max (enemmän), min (vähemmän) ja sem (yhtä) – vertailtavaan asiaan, joka oli ylläolevissa esimerkeissä papá (isä).


Sanaluokkien arvojärjestys

Puhuttu kieli on äänteiden virtaa, joka koostuu sanoista. Pandunian tapauksessa kirjoitettu kieli on kirjainten virtaa vasemmalta oikealle, joka koostuu kirjoitetuista sanoista. Jokainen lause tai muu ilmaus on siis yhden tai useamman sanan muodostama ketju. Ketjun sanat eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia, vaan sanoilla on arvojärjestys keskeisimmästä vähäpätöisimpään. Yksinkertaisen lauseen rakenteellinen keskus on verbi ja muut sanat liittyvät siihen joko suorasti tai epäsuorasti.

Kaikki lauseet voidaan esittää puumaisina kaavioina, joissa keskeisemmät sanat ovat ylempänä ja niistä riippuvat sanat alempana. Esimerkiksi lause mi wida tu voidaan piirtää näin:

mi wida tu. - Minä näen sinut.

   wida
  ┌─┴─┐
 mi   tu

Laatusanat ja lukusanat riippuvat pääsanastaan.

mi wida sam jowan ren. - Minä näen kolme nuorta ihmistä.

   wida
  ┌─┴──┐
 mi   ren
       |
     jowan
       |
      sam

Sanaluokkien arvojärjestys panduniassa:

  1. Konjunktiot: i, u
  2. Määrepartikkelit: da, du
  3. Prepositiot: na, to, ze
  4. Teonsanat
  5. Asiansanat ja pronominit
  6. Ajan ja tavan partikkelit
  7. Lukusanat
  8. Laatusanat

Seuraavassa esimerkissä näytetään, kuinka sanojen vaikutuspiiri vaikuttaa niiden lopulliseen asemaan puukaaviossa. Vaikka esimerkiksi i on yleisesti ottaen tärkeämpi kuin koz, tässä sen vaikutuspiirissä on vain sanat yusef ja sara. sababu on ylimmäisenä, koska se yhdistää kaksi alilausetta yhteen.

Yusef ja Sara haluavat oppia panduniaa, koska se on hyvä maailmankieli.
yusef i sara wol darsa pandunia sababu ye si bon dunia bax.

                   sababu
           ┌──────────┴──────────┐
          wol                   si
      ┌────┴──────┐           ┌──┴──┐
      i         darsa        ye    bax
  ┌───┴───┐    ┌──┴────┐            |
yusef   sara       pandunia       dunia
                                    |
                                   bon