Näkökulmia maailmasta

Monet ihmiset ovat tottuneet näkemään alla olevan näköisen maailmankartan. Kyseessä on tunnettu Mercatorin projektio, joka valitettavasti vääristää pinta-alaa.

Mistä se johtuu? Maapallon on kolmiulotteinen kappale, jota on mahdotonta kuvata täydellisesti kaksiulotteisena piirustuksena. Yksi tunnetuimmista pinta-alan oikein esittävistä kartoista on Petersin projektio. Se näyttää pinta-alat oikein mutta muodot väärin. Vertaa Grönlannin ja Afrikan kokoa näillä kartoilla. Mercatorin projektiossa Grönlanti näyttää Afrikan kokoiselta, mutta Petersin projektio paljastaa, että todellisuudessa Afrikka on 14 kertaa Grönlantia suurempi.

Se luonnollisesta maailmasta. Me elämme myös ihmisten maailmassa, jossa maapallo on jaettu valtioihin ja kansakuntiin. Tavallisissa kartoissa valtioiden koko riippuu niiden pinta-alasta.

Alla olevassa kartassa valtiot on piirretty väkiluvun eikä pinta-alan mukaan. Näin piirrettynä esim. Suomi näyttää entistä pienemmältä ja Kiina ja Intia entistä suuremmilta – ja vielä enemmän kun vertailukohtana on Mercatorin projektio!

Meidän mielestä maailmankielen pitäisi edustaa kaikkia ihmisiä. Kaikkien maanosien ja kulttuurien täytyy olla reilusti ja demokraattisesti edustettuina. Maailmankielen kieliopin täytyy olla kaikille helppo. Mikään maantieteellinen tai kulttuurinen alue ei saa jyrätä muita alleen, vaan kielen täytyy olla tasapuolisesti kaikkien omaksuttavissa.

Sanaston täytyy olla tasapuolisesti koko maailman kattava. Sanaston viisi suurinta lähdettä ovat:

  1. Itä-Aasian sanat (Kiina, Japana, Korea, Vietnam, jne.)
  2. Etelä-Aasian sanat (Intia, Bangladesh, Thaimaa, Indonesia, Filippiinit, jne)
  3. Länsimaiden sanat (Eurooppa, Amerikat, jne)
  4. Lounais-Aasian ja Pohjois-Afrikan sanat (arabimaat, Turkki, Iran, Pakistan, jne)
  5. Saharan eteläpuolisen Afrikan sanat

Yleismaailmallinen kieli

Tämän hetken tärkein kansainvälinen kieli on epäilemättä englanti. Toisaalta maailmassa on muitakin alueellisesti tärkeitä kansainvälisiä kieliä. Lisäksi Kiinan valtava väestö ja nopeasti kasvava talous on nostanut kiinan kielen asemaa erityisesti Aasiassa.

Alla on luettelo maailman 15:stä puhutuimmasta kielestä. Luettelo on järjestetty äidinkielisten puhujien mukaan suurimmasta alkaen.

SijoitusKieli Äidinkielenä Vieraana kielenä Pääasiallinen puhuma-alue
1 Yleiskiina 899 milj. 178 milj. Itä-Aasia
2 Englanti 500 milj. 510 milj. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka
3 Espanja 500 milj. 70 milj. Eurooppa ja Latinalainen Amerikka
4 Hindi-Urdu 438 milj. 214 milj. Etelä-Aasia
5 Arabia 290 milj. 132 milj. Lounais-Aasia ja Pohjois-Afrikka
6 Portugali 230 milj. 32 milj. Eurooppa ja Amerikka
7 Bangla 226 milj. 19 milj. Etelä-Aasia
8 Venäjä 160 milj. 115 milj. Itä-Eurooppa ja Pohjois-Aasia
9 Pandžabi 146 milj. 1 milj. Etelä-Aasia
10 Japani 130 milj. 1 milj. Itä-Aasia
11 Saksa 95 milj. 15 milj. Keski-Eurooppa
12 Hausa 85 milj. 65 milj. Länsi-Afrikka
13 Ranska 80 milj. 192 milj. Länsi-Eurooppa ja Afrikka
14 Telugu 80 milj. 12 milj. Etelä-Aasia
15 Malaiji-indonesia 77 milj. 204 milj. Kaakkois-Aasia

Luvuista näkee, että yleiskiina (mandariinikiina) on ylivoimaisesti puhutuin äidinkieli, ja englanti on yleisin vieras kieli. Kummankin yhteenlaskettu puhujamäärä yltää miljardiin. Kuitenkin heti perässä on kieliä, joiden puhujat lasketaan sadoissa miljoonissa. Kaikille yhteistä kieltä ei ole.

Pandunia on luotu ratkaisemaan yhteisen kielen puute. Pandunia on keinotekoinen maailmankieli, joka on huolella suunniteltu helpottamaan kansainvälistä viestintää kaikkialla maailmassa.

Pohjimmiltaan pandunia on maailman kahden tärkeimmän kielen, englannin ja yleiskiinan, sekoitus. Pandunian kieliopillinen rakenne myötäilee niitä monilta osin. Sen lisäksi pandunia lainaa sanoja monesta muusta kielestä, mukaan lukien espanja, hindi, urdu, arabia, portugali, bangla, venäjä, ranska, indonesia ja swahili.

Pandunia on paljon velkää näille suurille kansallisille ja kansainvälisille kielille, mutta niihin verrattuna pandunia on yksinkertainen, helppo ja todella yleismaailmallinen. Se on eräs yksinkertaisimmista koskaan puhutuista kielistä ja kaikkia muita kansainvälisempi. Se on niin yksinkertainen, että sen koko kieliopin voi kirjoittaa yhdelle sivulle.

Suhteellisen helppo

Kielet voidaan luokitella kahden tekijän mukaan:

  • Kuinka monesta osasta yksittäiset sanat koostuvat?
  • Kuinka selvästi sanan osat erottuvat toisistaan?

Ylempänä luetellut kielet voidaan jakaa näiden tekijöiden perusteella neljään kielityyppiin.

  1. Analyyttinen kieli : Sanat koostuvat vähistä eroteltavista osista.
    • yleiskiina
  2. Analyyttinen taivuttava kieli : Sanat koostuvat vähistä yhdistyneistä osista.
    • englanti
  3. Agglutinoiva kieli : Sanat koostuvat monista eroteltavista osista.
    • japani, malaiji-indonesia, telugu
  4. Synteettinen kieli : Sanat koostuvat monista yhteen sulautuneista osista.
    • espanja, portugali, ranska
    • saksa, venäjä
    • hindi-urdu, bangka, pandžabi
    • arabia, hausa

Yleensä kielissä on piirteitä useammasta kielityypistä. Esimerkiksi englannissa monikko voidaan muodostaa erittelemällä (esim. many a cat), liittämällä (esim. cats = cat + s) ja yhdistämällä (esim. leaves = leaf + s).

Pandunia kuuluu ensimmäiseen kielityyppiin. Se on analyyttinen kieli. Sen sanat koostuvat korkeintaan muutamasta osasta, jotka on helppo erottaa toisistaan. Se on hyvä piirre, koska tällainen kieli on helpompi oppia ja käyttää verrattuna kieliin, joissa on paljon pitkiä, taivutettuja sanoja.

Yhteyskieli

Pandunia on niin helppo, koska se on rakennettu luonnollisesti syntyneiden yhteyskielten, niin sanottujen pidžinien inspiroimana. Pidžin on kieli, jonka ihmiset luovat äkillisestä tarpeestä puhua toisen kielen puhujien kanssa. Tällaisessa tilanteessa ihmiset poimivat sanoja ympäriltään ja käyttävät niitä uudella, yksinkertaistetulla tavalla asiansa sanomiseksi. Pidžinin ainoa tavoite on viestintä, joten lähes aina pidžinin kieliopista jää pois lähdekielen "turhat" rakenteet, kuten sijamuodot, monikon taivutus, taivutetut aikamuodot, kieliopillinen suku, määräinen ja epämääräinen artikkeli, jne.

Kaikki pidžinit muistuttavat toisiaan kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ne tavallaan edustavat vähäisintä inhimillistä kielioppia. Sellainen on ihanteellinen maailman yhteyskielelle!

Maailman tunnetuin kirjaimisto

Englantia kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Myös monet muut kielet käyttävät latinalaisia aakkosia kaikilla mantereilla. Yleiskiinaa kirjoitetaan "kiinamerkeillä", joka on niin monimutkainen, että jopa Kiinassa koululaiset opettelevat ensin äänteenmukaisen kirjoituksen latinalaisilla aakkosilla ja siirtyvät vasta sitten kiinamerkkeihin. Tämä kiinan kielen latinointi tunnetaan nimellä pīnyīn.

Nykytilanteessa on itsestään selvää, että uutta maailmankieltä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.

Vain viisi vokaalia

Sekä englannissa että yleiskiinassa on paljon vokaaleita. Englannin kielessä on 14-20 vokaalia murteesta riippuen. Yleiskiinassa on 9 perusvokaalia, joiden ääntämys vaihtelee tavun mukaan. Nämä ovat suuria määriä verrattuna siihen, että maailmanlaajuisesti kielissä on keskimäärin vain 5-6 vokaalia.

Panduniassa on vain 5 vokaalia: a, e, i, o, u. Vokaalien osalta se on lähellä sellaisia kieliä kuin espanja, venäjä, swahili, japani ja indonesia, joissa on suhteellisen vähän vokaaleja.

Yleiset konsonantit

Pandunian konsonantisto on pienempi kuin englannissa ja yleiskiinassa. Suurin osa konsonantteja esittävistä kirjaimista äännetään samalla tavalla näissä kielissä. Erot koskevat enimmäkseen erilaisia suhuäänteitä. Alla oleva taulukko näyttää konsonanttien vastaavuudet panduniasta englantiin ja yleiskiinaan. Panduniasta puuttuvat äänteet ovat sulkujen sisällä.

Pandunia Englanti Yleiskiina
Nasaalit m n ng m n ng m n ng
Sulkuäänteet p b t d k g p b t d k g p b t d k g
Likvidat l r y w l r y w l r y w (yü)
Hankausäänteet f h f h (v th dh) f h
Suhuäänteet s z x s z sh zh s z* sh (x)
Sulku+suhu c j ch j ch zh (c j q)

Äänteenmukainen oikeinkirjoitus

Englannin kielen oikeinkirjoitussäännöt ovat vanhoja ja ne ovat jääneet puhekielen kehityksestä pahasti jälkeen. Sen vuoksi englannin oikeinkirjoitus on yksi maailman epäsäännöllisimmistä.

Kiinan kielelle kehitettiin 1950-luvulla siirtokirjoitus latinalaisille aakkosille. Järjestelmän nimi on pīnyīn. Ikävä kyllä, sekään ei ole täysin säännöllinen siitä yksinkertaisesta syystä, että kiinan kielessä on enemmän äänteitä kuin mitä latinalaisissa aakkosissa on kirjaimia. Silti pīnyīn on huomattavasti säännöllisempi englannin oikeinkirjoitukseen verrattuna. Esimerkiksi englannin riimit my, sigh, lie, ja rye kirjoitettaisiin pīnyīnillä mai, sai, lai, rai.

Pandunian kirjoitus pystyy olemaan äänteenmukaista, koska panduniassa on vähemmän äänteitä (24) kuin latinalaisissa aakkosissa on kirjaimia (26). Pandunian aakkoset ovat:
a b c d e f g h i j k l m n o p r s t u w x y z

Panduniaa kirjoitetaan äänteenmukaisesti. Jokainen kirjain tarkoittaa yhtä äännettä ja jokainen äänne voidaan kirjoittaa vain yhdellä kirjaimella. Kaikki sanat siis luetaan niin kuin ne kirjoitetaan.

Säännöllinen painotus

Pīnyīnillä kirjoitettuna kiinan kielinen teksti on täynnään vokaalien päällä olevia korkomerkkejä, esim. "Wǒmen yě huì shuō zhōngguòhuá." Niillä merkitään tavun sävelkorkoa eli toonia. Yleiskiinassa jokaisella tavulla on yksi neljästä sävelkorosta (tasainen, nouseva, koukkaava, ja laskeva) tai merkitsemätön neutraali sävelkorko.

Englannin kielessä sanoilla ei ole sävelkorkoa, mutta niillä on sanapaino. Se, mitä sanan tavua painotetaan, on epäsäännöllistä. Sanapainoa ei merkitä kirjoitetussa kielessä, joten esimerkiksi lausekkeessa "totally fantastic personnel", mikään ei kerro että kunkin sanan painotus on eri tavulla. Jos painotus merkittäisiin, se saattaisi näyttää esimerkiksi tältä: "tótally fantástic personnél". Painotus on erityisen tärkeää englannin kielessä, koska se vaikuttaa vokaalien ääntymiseen. Painottomat vokaalit yleensä latistuvat pelkäksi švaaksi, jonka foneettinen symboli on /ə/.

Sävelkoron oppiminen on vaikeaa niihin tottumattomille. Epäsäännöllisen sanapainon oppiminen on vaikeaa niille, jotka ovat tottuneet säännölliseen painotukseen. Kumpikaan piirre ei ole sen paremmin hyödyllinen kuin välttämätönkään maailmankielessä.

Panduniassa sanapaino on säännöllinen. Paino lankeaa viimeistä konsonanttia ennen olevalle tavulle. Näin: mi wól lóga supér dúnia báx. Tällä tavalla sanojen painottaminen on sekä helppoa että monipuolista.

Panduniassa ei ole sävelkorkoa tavuissa eikä edes kysymyslauseissa tarvitse käyttää nousevaa intonaatiota.

Sanojen helppo rakenne

Yleiskiinassa sanat voivat loppua joko vokaaliin tai yhteen seuraavista konsonanteista: -n, -ng, -r. Yleiskiinan puhujien on vaikea ääntää muita sanan lopussa olevia konsonantteja. Kantoninkiinassa ja eräissä muissa kiinan muodoissa sanan lopussa voi olla myös -k, -t tai -p.

Pandunian sanat päättyvät useimmiten vokaaliin, mutta sanan lopussa saa olla myös yksi konsonantti. Tämä on eräänlainen kompromissi kiinan yksinkertaisuuden ja englannin monimutkaisuuden välillä.

Maailmanlaajuinen sanasto

Pandunia lainaa sanoja englannista, kiinasta ja muista maailman kielistä. Luonnollisesti sanat yksinkertaistetaan pandunian kirjoitusjärjestelmään ja ääntämykseen sopiviksi, jotta kaikki voisivat puhua yhtä helposti.

Pandunian persoonapronominit ovat hyvä esimerkki sanojen kansainvälisyydestä.

  • mi (minä) kuulostaa samalta kuin englannin "me", espanjan "mí" ja monen muun indoeurooppalaisen kielen sana.
  • tu (sinä) kuulostaa samalta kuin espanjan ja portugalin "tu" sekä hindin ja urdun "tū" (तू).
  • ye kuulostaa samalta kuin hindi-urdun "ye" (यह) ja useiden bantukielten pronominit, mukaan lukien lingalan "yé", swahilin "yeye" ja zulun "ye-".
  • Monikkomuodot muodostetaan samalla tavalla kuin yleiskiinassa eli lisäämällä loppuun -men: mimen (me), tumen (te) ja yemen (he).
EnglantiPandunia Kiina
I mi
you tu
he/she ye
we mimen wǒmen
you tumen nǐmen
they yemen tāmen

Huom. Kolmannen persoonan pronomini ye viittaa kaikkiin sukupuoliin niin kuin lähteenä olevissa hindi-urdussa ja bantukielissä – sekä suomessa!

Helppo lauserakenne

Pandunian yleisin sanajärjestys on subjekti-predikaatti-objekti, joka on myös yleisin sanajärjestys englannissa ja kiinassa.

Englanti:  I love you, and you love me.
Pandunia:  mi romansa tu, tu romansa mi.
Kiina:     Wǒ ài nǐ, nǐ ài wǒ. (我爱你,你爱我。)

Objektin voi siirtää lauseen alkun verbin bei avulla.

Englanti:  The apples were eaten.
Pandunia:  pingo bei kana.
Kiina:     Píngguǒ bèi chī le. (苹果被吃了。)

Bei on lainaa kiinan kielestä, mutta sen käyttö muistuttaa myös joitakin englannin olla-verbin "to be" käyttötapoja.

Englanti:  It can not be eaten.
Pandunia:  ye no ken bei kana.
Kiina:     Tā bù néng bèi chī. (它不能被吃。)

Kuten kiinassa, panduniassa ei tarvitse merkitä infiniittimuotoista verbiä, mikä tehdään englannissa artikkelilla "to".

Englanti:  I invite him to drink coffee.
Pandunia:  mi cing ye kana kafe.
Kiina:     Wǒ qǐng tā hē kāfēi. (我请他喝咖啡。)

Panduniassa ja kiinassa sama substantiivimuoto käy sekä yksikössä että monikossa. Siis englannin kielen tapaista monikon päätettä (-s) ei ole. Molemmissa kielissä ei myöskään taivuteta verbejä persoona- eikä aikamuodoissa.

Englanti:  It is an apple.
Pandunia:  ye si pingo.
Kiina:     Tā shì píngguǒ. (他是苹果。)

Englanti:  They are apples.
Pandunia:  yemen si pingo.
Kiina:     Tāmen shì píngguǒ. (他们是苹果。)

Pandunia - koko maailman kieli