Perussäännöt

  1. Kaikki sanat luetaan äänteenmukaisesti. Kaikki sanat voidaan kirjoittaa pienillä kirjaimilla.
  2. Sanan painollinen tavu on ennen viimeistä konsonanttia.
  3. Kaikki sanat ovat taipumattomia. Panduniassa ei ole yksikköä eikä monikkoa, sijamuotoja eikä kieliopillista sukua.
  4. Kun laatusana on ennen asiansanaa, se toimii määreenä. Kun se on asiansanan jälkeen, se toimii teonsanana.
    • esim. bon pan = Hyvää leipää. pan bon = Leipä (on) hyvää.
  5. Yhdyssanat muodostetaan asettamalla kaksi tai useampia asiansanoja vierekkäin. Tärkein sana on viimeisenä.
    • esim. poste sanduk = postilaatikko
  6. Aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.
    • esim. me penta meza. = Minä maalaan pöytiä.
  7. Passiivisen lauseessa on vain subjekti ja verbi.
    • esim. ta penta. = Se maalataan.
  8. Aktiivisen verbin objekti voi toimia seuraavan verbin subjektina. Tämä on ns. saranarakenne.
    • esim. me cing ni dar pesa. = Minä pyydän sinua antamaan rahaa.
  9. Pronominit voi jättää pois, kun ne ovat ilmiselviä tai muuten tarpeettomia.
    • me kia ni baxa pandunia?kia ni baxa pandunia? = Osaatko sinä panduniaa?
    • me cing ni loga tez.cing loga tez. = Pyydän, puhu kovempaa.

Sanaluokat

Kaikki pandunian sanat ovat taipumattomia. Niinpä pandunian sanaluokat perustuvat merkitykseen muodon sijasta.

Pandunian sanaluokat ovat:

  1. Asiansanat (substantiivit) nimeävät esineitä ja asioita, kuten kivi, pöytä, robotti, kissa, ihminen ja jumala.
  2. Laatusanat (adjektiivit) kuvaavat asioiden ja tekojen laatua, esim. hyvä, huono, iso ja nopea.
  3. Lukusanat (numeraalit) ilmoittavat määrää, lukumäärää ja järjestystä, esim. yksi, monta ja ensimmäinen.
  4. Teonsanat (verbit) nimeävät tekoja ja tapahtumia, esim. syödä, puhua, katsoa ja kirjoittaa.
  5. Pikkusanat (partikkelit) ovat rakenteellisia ja käsitteellisiä sanoja, esim. kyllä, ei, mutta, jos, joten ja kai.

Asiansanat

Asiansanat nimeävät esineitä ja asioita. Panduniassa niihin ei sisälly lukumäärä, joten erillisiä yksikkö- ja monikkomuotoja ei ole.

batu - kivi tai kiviä
meza - pöytä tai pöytiä
kursi - tuoli tai tuoleja
hima - lunta

Quite often number and definiteness is known because it was specified earlier or because it is general knowledge. For example, normally the word sole refers to the sun and luna refers to the moon, our only sun and our only moon.

Two or more nouns can be put together to make a compound word. The last word is the most meaningful word in the compound and the words that come before it only modify the meaning.

surya guang - auringon valo
luna guang - kuun valo
luna batu - kuukivi

Asiansanan sanominen kahdesti on helppo tapa korostaa sen monikollisuutta.

batu batu - paljon kiviä
tara tara - paljon tähtiä
hima hima - paljon lunta

Laatusanat

Laatusanat määrittävät seuraavana tulevaa asiansanaa.

dai batu - iso kivi
cung batu - raskas kivi
dai meza - isto pöytä
gau meza - korkea pöytä
bon kursi. - hyvä tuoli

Kuun laatusanaa on asiansanan perässä, se toimii tilaa ilmaisevana teonsanana.

batu dai. - Kivi on iso.
meza gau. - Pöytä on korkea.

Luonnollisesti laatusanoja voi olla asiansanan kummallakin puolella.

dai meza gau. - Iso pöytä on korkea.

Laatusanoilla voi myös määrittää teonsanaa eli ne toimivat myös adverbin tavoin.

me bon son. - Minä nukun hyvin.
ni bon baxa pandunia. - Sinä puhut panduniaa hyvin.

Lukusanat

Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.

un tara - yksi tähti
du tara - kaksi tähteä
sam tara - kolme tähteä
xau tara - vähän tähtiä
poli tara - paljon tähtiä

un dai meza - yksi iso pöytä
du dai kursi - kaksi isoa tuolia
sam bon kursi - kolme hyvää tuolia

Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan asiansanan perään.

fen un. - Ensimmäinen osa. fen du. - Toinen osa. fen sam. - Kolmas osa.

Perusluvut ovat:

  • 0 nul
  • 1 un
  • 2 du
  • 3 sam
  • 4 car
  • 5 lim
  • 6 sis
  • 7 set
  • 8 bat
  • 9 noi

Suuremmat luvut muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla luku toisensa perään – ihan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan matematiikan universaalilla kielellä.

  • 10 un nul tai des
  • 11 un un
  • 12 un du
  • 13 un sam
  • 20 du nul
  • 21 du un
  • 22 du du
  • 100 un nul nul tai hon
  • 101 un nul un tai hon un
  • 200 du nul nul tai du hon

999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa. Siis esimerkiksi kilo tarkoittaa tuhatkertaisuutta.

  • 1000 kilo
  • 1 000 000 mega
  • 1 000 000 000 giga
  • 1 000 000 000 000 tera
  • 1015 peta
  • 1018 eksa
  • 1021 zeta
  • 1024 yota

Pronominit

Persoonapronominit

  • me minä
  • ni sinä
  • ta hän, se
  • memen me
  • nimen te
  • tamen he

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un jovan boi na dom. ta dok buk. Yksi nuori poika on kotona. Hän lukee kirjaa.

se - itse

Refleksiivipronominia se käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

me vide se - Minä näen itseni. ta vide se - Hän näkee itsensä. memen vide se. - Me näemme itsemme.

Osoittava pronomini

Panduniassa on yksi yleiskäyttöinen osoittava pronomini eli demonstratiivipronomini. Se on sa. Se vastaa suomen tätä, tuota ja sitä.

Osoittavat pronomonit ovat laatusanan kaltaisia

sa batu. - Tämä kivi. sa e batu. - Tämä on kivi. sa batu cung. - Tämä kivi painaa.

Kysymyspronomini

Ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä, kuka ja kumpi.

ke? - Mikä? ke ting? - Mikä esine? ke jen? - Kuka? (Mikä henkilö?)
ke sat? - Milloin? (Mikä hetki?) ke yang? - Miten? (Mikä tapa?) ke koz? - Miksi? (Mikä syy?)

Olemista ilmaisevat lauseet

Lauseissa on subjekti ja predikaatti. Kaikista yksinkertaisimmissa lauseissa subjekti on asiansana tai pronomini ja predikaatti on adjektiivi.

me bon. - Minä olen hyvä. sara bon. - Sara on hyvä. batu cung. - Kivi on painava. (Kivi painaa.)

Samaten persoonapronomini voi olla subjekti ja asiansana voi olla predikaatti.

ta sara. - Hän on Sara. ta batu. - Se on kivi.

Mutta kun kaksi saman sanaluokan sanaa pannaan yhteen, niiden väliin täytyy panna jokin sana, jotta ne eivät näyttäisi yhdyssanalta. Olla-verbi e sopii tähän tarkoitukseen.

ta e sara. - Hän on Sara. ta e me. - Se on minä. sa e batu. - Tuo on kivi. batu e ting. - Kivi on esine. jovan e sundar. - Nuori on kaunista.

Pikkusanan ya tarkoitus on erottaa sanat toisistaan, jotta lause erottuisi (mahdollisesta) yhdyssanasta. Esimerkiksi, jos pikkusanaa ei olisi välissä, batu ting tarkoittaisi kivi-esinettä. Siksi sanotaan batu ya ting, kivi on esine.

Kieltolauseissa käytetään sanaa no (ei).

me no e ni. - Minä en ole sinä. batu no e hewan. - Kivi ei ole eläin. jovan no e sundar. - Nuori ei ole kaunista.

Tekemistä ilmaisevat lauseet

In predicates of action, the main word in the predicate is a verb (i.e. an action-word).

Tavallinen aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (SVO).

me yem pingo. - Minä syön omenoita.
me audi musik. - Minä kuuntelen musiikkia.
me vide ni. - Minä näen sinut.

Toinen mahdollinen sanajärjestys on subjekti–objekti–verbi. Se sopii parhaiten käytettäväksi vain lyhyissä lauseissa.

me pingo yem. - Minä omenoita syön.

SOV ja SVO ovat maailman kielten yleisimmät sanajärjestykset. SOV-järjestystä käytetään mm. hindissä, urdussa, tamilissa, turkissa, japanissa ja koreassa. SVO on yleisin mm. englannissa, espanjassa, yleiskiinassa, indonesiassa ja modernissa arabian kielessä.

Passiivilauseessa subjekti on teon kohde tai kokija ja objektia ei ole.

ni vide. - Sinut nähdään.
musik audi. - Musiikkia kuullaan.

Passiivin voi ilmaista myös apuverbin bei avulla.

ni bei vide. - Sinut nähdään. (Sinä tulet nähdyksi.)
musik bei audi. - Musiikkia kuullaan. (Musiikki tulee kuulluksi.)

Verbisarja

Verbisarjassa on kaksi tai useampia teonsanoja peräkkäin. Kaikkien verbien subjekti on sama ja aina jälkimmäinen verbi on edellisen verbin kohteena.

me ken go dom. - Minä voin mennä kotiin.
me vol go dom. - me haluan mennä kotiin.

Samannäköinen rakenne syntyy myös, kun yhdistetään passiivinen verbilauseke ja aktiivinen verbilauseke.

me mus go dom. - Minun on pakko mennä kotiin.
me ingai go dom. - Minun pitäisi mennä kotiin.

Saranarakenne

Saranarakenne on pandunian keskeisimpiä lauserakenteita. Lisäksi se toimii perustana muille rakenteille.

Saranarakenteessa ensimmäisen teonsanan kohde on samalla toisen teonsanan tekijä.

ta cing me go jia. - Hän pyytää minua menemään kotiin.

Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen verbi, cing (pyytää), saa kohteekseen sanan me, joka toimii yhtäaikaa toisen verbin, go (mennä), tekijänä. Toisen verbin kohde on jia (koti). Niinpä sanalla me on kaksi roolia: (1) ensimmäisen verbin kohde eli objekti ja (2) toisen verbin tekijä eli subjekti. Se toimii siis ikään kuin saranana kahden verbin välissä.

ta les me go dom. - Hän päästää minut menemään kotiin.
ta mus me go dom. - Hän pakottaa minut menemään kotiin.

panduniassa on sallittua jättää pronomini pois silloin, kun se tunnetaan ilman muuta. Toisin sanoen, kun puhuja voi varmasti olettaa, että kuulijat tietävät mistä tai kenestä hän puhuu, hänen ei tarvitse jatkuvasti toistaa sitä. Tällä tavalla lauseista voi tehdä lyhyempiä.

Ensimmäisessä saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois ensimmäinen subjekti, joka viittaa puhujaan.

me kia ni go dom. - Minä kysyn, menetkö sinä kotiin.
kia ni go dom? - Menetkö kotiin?

Tällainen "karsittu" saranarakenne on panduniassa yleinen tapa muodostaa lauseita, joissa puhuja kertoo, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan.

me xin ta go dom. - Minä luulen, että hän menee kotiin. xin ta go com. - Kai hän menee kotiin. me xak ta go dom. - Minä epäilen, että hän menee kotiin. xak ta go dom. - Tokko hän menee kotiin.

Toisessa saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois myös saranana toimiva pronomini, joka selvästi viittaa kuulijaan.

me cing ni go dom. - Minä pyydän sinua menemään kotiin. cing go dom! - (Pyydän) mene kotiin!

Määrepartikkelit

Panduniassa on kaksi määrepartikkelia, ge ja de. Ne eroavat toisistaan vain sanajärjestyksen osalta. Merkitykseltään ne ovat samoja.

Määrepartikkeleilla ilmaistaan mm. omistusta. Sanaa ge käytetään siten, että ensin on määre, keskimmäisenä ge ja viimeisenä pääsana. Sanaa de käytetään päinvastaisessa järjestyksessä: ensin on pääsana, keskimmäisenä de ja viimeisenä määre. Määrepartikkeli muuttaa minkä tahansa sanan tai lausekkeen määreeksi. Siten myös asiansanoista ja teonsanoista voi tehdä määreitä.

Omistus

Määrepartikkeleita käytetään omistuksen ilmaisemisessa.

Ge vastaa suomen genetiivimuotoa.

maria ge mama - Marian äiti
me ge bet - minun talo
me ge papa ge bet - minun isän talo

De on sama mutta käänteisessä sanajärjestyksessä.

mama de maria - äiti Marian bet de me - talo minun
bet de papa de me - talo isän minun

Adjektiivimääreet

Määrepartikkeleilla muodostetaan myös adjektiivimääreitä, jotka kuvailevat pääsanaansa. Partikkeli näyttää, kummassa päässä pääsana sijaitsee.

Normaalisti adjektiivi on substantiivia ennen, mutta se voi olla substantiivin jälkeen partikkelin de avulla.

nova bet - uusi talo
bet de nova - talo uusi

Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat adjektiivit käyttävät määrepartikkeleita.

roza rang ge lab - ruusun väriset huulet
sama rang ge mat - taivaan väriset silmät

Tai käänteisessä järjestyksessä:

lab de roza rang - huulet ruusun väriset
mat de sama rang - silmät taivaan siniset

Määrelause

Määrepartikkelien avulla kokonaisista lauseista voi tehdä määreitä.

Siinä tapauksessa de vastaa suomen relatiivipronominia joka.

ta e man de me vide. - Hän on mies, jonka minä näin.

Käänteisen järjestys muistuttaa suomen kielessä yleistä rakennetta.

ta e me vide ge man. - Hän on minun näkemä mies.

Jos määrelauseessa on kohde mutta ei tekijää, päälauseen asiansana toimii määrelauseen tekijänä.

me vide man de yem pingo. - Minä näen miehen, joka syö omenoita.
me vide yem pingo ge man. - Minä näen omenia syövän miehen.

Prepositiot

Ajan ja paikan prepositiot

Panduniassa on kolme aikaa ja paikkaa ilmaisevaa prepositiota.

  1. na - paikka tai ajanhetki yleensä: -ssa, -lla, luona
  2. ze - lähtöpaikka tai -aika: -sta, -lta, luota, lähtien
  3. do - määräpaikka tai -aika: -Vn, -lle, luokse, asti

Prepositioita ei tarvitse käyttää aina. Monesti teonsana kertoo tarpeeksi.

me lai dom. - Minä tulen kotiin.
ni sit kursi. - Sinä istut sohvaa (sohvalla).
ta lala sofa. - Hän makaa sohvaa (sohvalla).
maci nata daria. - Kalat uivat vettä (vedessä).
jang nik marce dau. - Soturit kävelevät tietä (tiellä).

Prepositio aloittaa prepositiolausekkeen. Yksinkertaisissa tapauksissa pronomini tai substantiivi täydentää preposition.

me na hotel. - Minä (olen) hotellissa.
me son na hotel. - Minä nukun hotellissa.
me son ze cam do suba. - Minä nukun illasta aamuun.
me safar ze london do paris. - Minä matkustan Lontoosta Pariisiin.

Myös toinen lause voi toimia preposition täydennyksenä. Silloin kyseessä on ajan ilmaus.

me deng ze ni go. - Minä odotan sinun lähdöstä lähtien.
me deng do ni lai dom. - Minä odotan siihen asti, kun tulet kotiin.
me deng na ni son. - Minä odotan kun sinä nukut.

Täsmällisempiä ajan ja paikan ilmauksia voi muodostaa liittämällä yhteen prepositio + ajan tai paikan sana + de.

na dur de - aikana, kestäessä
me deng na dur de ni son. - Minä odotan sillä aikaa kun sinä nukut.
na lok de - paikassa
me deng na lok de ni toka. - Minä odotan siinä paikassa mistä sinä lähdit.
na cia de - alapuolella
un waf lala na cia de meza. - Koira makaa pöydän alla.
na men de - päällä, pinnalla
un mau lala na men de meza. - Kissa makaa pöydällä.

Samankaltaisia asioita voi ilmaista toisessa järjestyksessa sanan ge avulla.

un mau lala na meza ge men. - Yksi kissa makaa pöydän päällä.

Lisäksi myös verbialkuinen lauseke voi täydentää preposition.

dur - kestää (aikaa)
me deng na dur ni son. - Minä odotan sinun nukkumisen aikana.

Tavan prepositiot

...

Ajan ja tavan partikkelit

Tapa

Tavan partikkeleilla puhuja voi ilmaista, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan. Monissa kielissä on jonkinlaisia tavan partikkeleita. Suomen kielessä sellaisia ovat sanat vain, kai ja toki.

Panduniassa tavan partikkeli määrittää seuraavaa sanaa tai, jos se on lauseen viimeisenä, se määrittää koko lausetta.

Partikkeli plus (myös) on hyvä esimerkki tavan partikkeleista, koska se toimii samalla tavalla kuin vastaava suomen sana.

ta yem bir plus. - Hän juo olutta, myös.
ta yem plus bir. - Hän juo myös olutta.
ta plus yem bir. - Hän myös juo olutta.
plus ta yem bir. - Myös hän juo olutta.

Huom! Myös laatusanat voivat määrittää sekä seuraavaa sanaa että viimeisenä ollessaan koko lausetta.

me bon kitab buk. - Minä hyvin kirjoitan kirjoja. me kitab bon buk. - Minä kirjoitan hyviä kirjoja. me kitab buk bon. - Minä kirjoitan kirjoja hyvin.

Ero on siinä, että tavan partikkelit voivat määrittää mitä tahansa sanaa, mutta adjektiivit eivät voi määrittää esimerkiksi lukusanoja.

Aika

Muuta

Sanaluokkien arvojärjestys

Puhuttu kieli on äänteiden virtaa, joka koostuu sanoista. Pandunian tapauksessa kirjoitettu kieli on kirjainten virtaa vasemmalta oikealle, joka koostuu kirjoitetuista sanoista. Jokainen lause tai muu ilmaus on siis yhden tai useamman sanan muodostama ketju. Ketjun sanat eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia, vaan sanoilla on arvojärjestys keskeisimmästä vähäpätöisimpään. Yksinkertaisen lauseen rakenteellinen keskus on verbi ja muut sanat liittyvät siihen joko suorasti tai epäsuorasti.

Kaikki lauseet voidaan esittää puumaisina kaavioina, joissa keskeisemmät sanat ovat ylempänä ja niistä riippuvat sanat alempana. Esimerkiksi lause me vida ni voidaan piirtää näin:

me vida ni. - Minä näen sinut.

   vide
  ┌─┴─┐
 me   ni

Laatusanat ja lukusanat riippuvat pääsanastaan.

me vide sam jovan jen. - Minä näen kolme nuorta ihmistä.

   vide
  ┌─┴──┐
 me   jen
       |
     jovan
       |
      sam

Sanaluokkien arvojärjestys panduniassa:

  1. Konjunktiot: i, u
  2. Määrepartikkelit: ge, de
  3. Prepositiot: na, do, ze, bi
  4. Teonsanat
  5. Asiansanat ja pronominit
  6. Ajan ja tavan partikkelit
  7. Lukusanat
  8. Laatusanat

Seuraavassa esimerkissä näytetään, kuinka sanojen vaikutuspiiri vaikuttaa niiden lopulliseen asemaan puukaaviossa. Vaikka esimerkiksi i on yleisesti ottaen tärkeämpi kuin koz, tässä sen vaikutuspiirissä on vain sanat yusef ja sara. Ze koz de on ylimmäisenä, koska se yhdistää kaksi alilausetta yhteen.

Yusef ja Sara haluavat oppia panduniaa, koska se on hyvä maailmankieli.
yusef i sara vol darsa pandunia koz ta e bon dunia baxa.

                  ze koz de
           ┌──────────┴──────────┐
          vol                    e
      ┌────┴──────┐           ┌──┴──┐
      i         darsa        ta    baxa
  ┌───┴───┐    ┌──┴────┐            |
yusef   sara       pandunia       dunia
                                    |
                                   bon