Perussäännöt

  1. Kaikki sanat luetaan äänteenmukaisesti. Kaikki sanat voidaan kirjoittaa pienillä kirjaimilla.
  2. Sanan painollinen tavu on ennen viimeistä konsonanttia.
  3. Substantiivit (asiansanat) ovat taipumattomia. Panduniassa ei ole yksikköä eikä monikkoa, sijamuotoja eikä kieliopillista sukua.
  4. Adjektiivin (laatusanan) paikka on asiansanan edessä tai jäljessä. Adjektiivien yleinen pääte on -i.
    • esim. bon pan = Hyvää leipää. pan bon = Leipää hyvää.
  5. Yhdyssanat muodostetaan asettamalla kaksi tai useampia substantiiveja peräkkäin. Tärkein sana on viimeisenä.
    • esim. poste sanduk = postilaatikko
  6. Aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Tällöin verbin pääte on -a.
    • esim. mi penta meza. = Minä maalaan pöytiä.
  7. Passiivisen lauseessa on vain subjekti ja verbi. Tällöin verbin pääte on -u.
    • esim. meza pentu. = Pöytä maalataan.
  8. Aktiivisen verbin objekti voi toimia seuraavan verbin subjektina. Tämä on ns. saranarakenne.
    • esim. mi cing tu dar pesa. = Minä pyydän sinua antamaan rahaa.
  9. Pronominit voi jättää pois, kun ne ovat ilmiselviä tai muuten tarpeettomia.
    • mi kia tu baxa pandunia?kia tu baxa pandunia? = Osaatko sinä panduniaa?
    • mi cing tu loga klar.cing loga klar. = Pyydän, puhu selvästi.

2. Substantiivit

2.1. Taipumattomia

Asiansanat nimeävät esineitä ja asioita. Panduniassa niihin ei sisälly lukumäärä, joten erillisiä yksikkö- ja monikkomuotoja ei ole.

batu - kivi tai kiviä
meza - pöytä tai pöytiä
kursi - tuoli tai tuoleja
su - vesi, vettä

Usein lukumäärä tiedetään, koska se on aikaisemmin mainittu samassa asiayhteydessä tai koska se on yleisessä tiedossa. Esimerkiksi sanalla surya tarkoittaa yleensä aurinkokuntamme ainoaa aurinkoa ja luna maapallon ainoaa kuuta.

2.3. Suku

Panduniassa ei ole kieliopillista sukua (eli maskuliinia, feminiiniä tai neutria).

Tietyillä sanoilla on luonnollinen suku. Esimerkiksi fem (nainen) on feminiini ja man (mies) on maskuliini.

2.4. Yhdyssanat

Kaksi tai useampia substantiiveja voidaan liittää yhdyssanaksi. Yhdyssanan viimeinen sana on tärkein ja se määrää koko yhdyssanan sanaluokan. Sitä ennen tulevat sana ainoastaan muokkaavat pääsanan merkitystä.

surya guang - auringon valo
luna guang - kuun valo
luna batu - kuukivi


3. Määreet

Määre on sana, joka muokkaa tai tarkentaa toisen sanan merkitystä, esim. hyvä, huono, nopea.

3.1. Adjektiivit

3.1.1. Yleistä

Adjektiivi eli laatusana on sana, joka muokkaa substantiivin merkitystä. Panduniassa adjektiivit ovat yleensä pääsanaa ennen.

day batu - iso kivi
day meza - iso pöytä
gaw meza - korkea pöytä
bon kursi. - hyvä tuoli

Adjektiivi voi olla myös substantiivin jälkeen. Monesti tällainen rakenne on luettavissa kokonaisena virkkeenä, jossa ei ole käytetty olla-verbiä.

batu day - kivi iso tai Kivi on iso.
meza gaw - pöytä korkea tai Pöytä on korkea.

Luonnollisesti laatusanoja voi olla asiansanan kummallakin puolella.

day meza gaw. - Iso pöytä on korkea.

3.1.3. Adjektiivin päätteet

Adjektiivin tunnus on -i. Tätä päätettä käytetään aina, kun adjektiivi on johdettu teonsanaa tai asiansanaa tarkoittavasta sanavartalosta. Eism. logi puhuttu, suki pidetty, mukava, kitabi kirjoitettu.

Päätettä ei käytetä sellaisten sanavartaloiden kanssa, jotka ilmaisevat laatua ja jotka päättyvät helposti äännettävään konsonanttiin. Esim. bon hyvä, sundar kaunis.

3.2 Adverbit

Adverbi määrittää teonsanaa, adjektiivia tai toista adverbia.

Tavan adverbit ovat verbin vieressä tai lauseen lopussa.

mi bono sona. - Minä hyvin nukun.
mi sona bono. - Minä nukun hyvin.
tu baxa pandunia bono. - Sinä puhut panduniaa hyvin.

3.2.2. Adverbin tunnus

Tavan adverbien tunnus on -o: bono hyvin, sundaro kauniisti.

3.3. Vertailu

Sekä adjektiiveja että adverbeja voi verrata.

  • max : enemmän, -mpi
  • maxim : eniten
  • min : vähemmän
  • minim : vähiten
  • sem : yhtä

Pikkusana ka suhteuttaa vertailevan adverbin vertailtavaan asiaan.

mi si max bon ka tu. - Minä olen parempi kuin sinä.
tu loga sem bono ka mi. - Sinä puhut yhtä hyvin kuin minä.

Lukusanat

Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.

un tara - yksi tähti
dua tara - kaksi tähteä
sam tara - kolme tähteä
xaw tara - vähän tähtiä
poli tara - useita tähtiä
multi tara - paljon tähtiä

un dai meza - yksi iso pöytä
dua dai kursi - kaksi isoa tuolia
sam bon kursi - kolme hyvää tuolia

Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan asiansanan perään.

fen un. - Ensimmäinen osa. fen dua. - Toinen osa. fen sam. - Kolmas osa.

Perusluvut ovat:

  • 0 nul
  • 1 un
  • 2 dua
  • 3 sam
  • 4 car
  • 5 lim
  • 6 sis
  • 7 set
  • 8 bat
  • 9 noi

Suuremmat luvut muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla luku toisensa perään – ihan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan matematiikan universaalilla kielellä.

  • 10 un nul tai des
  • 11 un un
  • 12 un dua
  • 13 un sam
  • 20 dua nul
  • 21 dua un
  • 22 dua dua
  • 100 un nul nul tai hon
  • 101 un nul un tai hon un
  • 200 dua nul nul tai dua hon

999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa. Siis esimerkiksi kilo tarkoittaa tuhatkertaisuutta.

  • 1000 kilo
  • 1 000 000 mega
  • 1 000 000 000 giga
  • 1 000 000 000 000 tera
  • 1015 peta
  • 1018 eksa
  • 1021 zeta
  • 1024 yota

5. Pronominit

5.1. Persoonapronominit

mi minä
tu sinä
ye hän, se
mimen me
tumen te
yemen he

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un jovan boi na dom. ye dok buk. Yksi nuori poika on kotona. Hän lukee kirjaa.

se - itse

Refleksiivipronominia se käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

mi vida se - Minä näen itseni. ye vida se - Hän näkee itsensä. mimen vida se. - Me näemme itsemme.

Osoittava pronomini

Panduniassa on yksi yleiskäyttöinen osoittava pronomini eli demonstratiivipronomini. Se on sa. Se vastaa suomen tätä, tuota ja sitä.

Osoittavat pronomonit ovat laatusanan kaltaisia

sa batu. - Tämä kivi. sa si batu. - Tämä on kivi. sa batu cung. - Tämä kivi painaa.

Kysymyspronomini

Ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä, kuka ja kumpi.

ke? - Mikä? ke ting? - Mikä esine? ke jen? - Kuka? (Mikä henkilö?)
ke sat? - Milloin? (Mikä hetki?) ke yang? - Miten? (Mikä tapa?) ke koz? - Miksi? (Mikä syy?)

Olemista ilmaisevat lauseet

Lauseissa on subjekti ja predikaatti. Kaikista yksinkertaisimmissa lauseissa subjekti on asiansana tai pronomini ja predikaatti on adjektiivi.

mi bon. - Minä olen hyvä. sara bon. - Sara on hyvä. batu cung. - Kivi on painava. (Kivi painaa.)

Samaten persoonapronomini voi olla subjekti ja asiansana voi olla predikaatti.

ye sara. - Hän on Sara. ye batu. - Se on kivi.

Mutta kun kaksi saman sanaluokan sanaa pannaan yhteen, niiden väliin täytyy panna jokin sana, jotta ne eivät näyttäisi yhdyssanalta. Olla-verbi si sopii tähän tarkoitukseen.

ye si sara. - Hän on Sara. ye si mi. - Se on minä. sa si batu. - Tuo on kivi. batu si ting. - Kivi on esine. jovan si sundar. - Nuori on kaunista.

Pikkusanan ya tarkoitus on erottaa sanat toisistaan, jotta lause erottuisi (mahdollisesta) yhdyssanasta. Esimerkiksi, jos pikkusanaa ei olisi välissä, batu ting tarkoittaisi kivi-esinettä. Siksi sanotaan batu ya ting, kivi on esine.

Kieltolauseissa käytetään sanaa no (ei).

mi no si tu. - Minä en ole sinä. batu no si hewan. - Kivi ei ole eläin. jovan no si sundar. - Nuori ei ole kaunista.

Tekemistä ilmaisevat lauseet

In predicates of action, the main word in the predicate is a verb (i.si. an action-word).

Tavallinen aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (SVO).

mi yem pingo. - Minä syön omenoita.
mi audi musik. - Minä kuuntelen musiikkia.
mi vida tu. - Minä näen sinut.

Toinen mahdollinen sanajärjestys on subjekti–objekti–verbi. Se sopii parhaiten käytettäväksi vain lyhyissä lauseissa.

mi pingo yem. - Minä omenoita syön.

SOV ja SVO ovat maailman kielten yleisimmät sanajärjestykset. SOV-järjestystä käytetään mm. hindissä, urdussa, tamilissa, turkissa, japanissa ja koreassa. SVO on yleisin mm. englannissa, espanjassa, yleiskiinassa, indonesiassa ja modernissa arabian kielessä.

Passiivilauseessa subjekti on teon kohde tai kokija ja objektia ei ole.

tu vida. - Sinut nähdään.
musik audi. - Musiikkia kuullaan.

Passiivin voi ilmaista myös apuverbin bei avulla.

tu bei vida. - Sinut nähdään. (Sinä tulet nähdyksi.)
musik bei audi. - Musiikkia kuullaan. (Musiikki tulee kuulluksi.)

Verbisarja

Verbisarjassa on kaksi tai useampia teonsanoja peräkkäin. Kaikkien verbien subjekti on sama ja aina jälkimmäinen verbi on edellisen verbin kohteena.

mi ken go dom. - Minä voin mennä kotiin.
mi vol go dom. - Me haluan mennä kotiin.

Samannäköinen rakenne syntyy myös, kun yhdistetään passiivinen verbilauseke ja aktiivinen verbilauseke.

mi mus go dom. - Minun on pakko mennä kotiin.
mi ingai go dom. - Minun pitäisi mennä kotiin.

Saranarakenne

Saranarakenne on pandunian keskeisimpiä lauserakenteita. Lisäksi se toimii perustana muille rakenteille.

Saranarakenteessa ensimmäisen teonsanan kohde on samalla toisen teonsanan tekijä.

ye cing mi go jia. - Hän pyytää minua menemään kotiin.

Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen verbi, cing (pyytää), saa kohteekseen sanan mi, joka toimii yhtäaikaa toisen verbin, go (mennä), tekijänä. Toisen verbin kohde on jia (koti). Niinpä sanalla mi on kaksi roolia: (1) ensimmäisen verbin kohde eli objekti ja (2) toisen verbin tekijä eli subjekti. Se toimii siis ikään kuin saranana kahden verbin välissä.

ye les mi go dom. - Hän päästää minut menemään kotiin.
ye mus mi go dom. - Hän pakottaa minut menemään kotiin.

panduniassa on sallittua jättää pronomini pois silloin, kun se tunnetaan ilman muuta. Toisin sanoen, kun puhuja voi varmasti olettaa, että kuulijat tietävät mistä tai kenestä hän puhuu, hänen ei tarvitse jatkuvasti toistaa sitä. Tällä tavalla lauseista voi tehdä lyhyempiä.

Ensimmäisessä saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois ensimmäinen subjekti, joka viittaa puhujaan.

mi kia tu go dom. - Minä kysyn, menetkö sinä kotiin.
kia tu go dom? - Menetkö kotiin?

Tällainen "karsittu" saranarakenne on panduniassa yleinen tapa muodostaa lauseita, joissa puhuja kertoo, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan.

mi xin ye go dom. - Minä luulen, että hän menee kotiin. xin ye go com. - Kai hän menee kotiin. mi xak ye go dom. - Minä epäilen, että hän menee kotiin. xak ye go dom. - Tokko hän menee kotiin.

Toisessa saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois myös saranana toimiva pronomini, joka selvästi viittaa kuulijaan.

mi cing tu go dom. - Minä pyydän sinua menemään kotiin. cing go dom! - (Pyydän) mene kotiin!

Määrepartikkelit

Panduniassa on kaksi määrepartikkelia, da ja du. Ne eroavat toisistaan vain sanajärjestyksen osalta. Merkitykseltään ne ovat samoja.

Määrepartikkeleilla ilmaistaan mm. omistusta. Sanaa da käytetään siten, että ensin on määre, keskimmäisenä da ja viimeisenä pääsana. Sanaa du käytetään päinvastaisessa järjestyksessä: ensin on pääsana, keskimmäisenä du ja viimeisenä määre. Määrepartikkeli muuttaa minkä tahansa sanan tai lausekkeen määreeksi. Siten myös asiansanoista ja teonsanoista voi tehdä määreitä.

Omistus

Määrepartikkeleita käytetään omistuksen ilmaisemisessa.

da vastaa suomen genetiivimuotoa.

maria da mama - Marian äiti
mi da bet - minun talo
mi da papa da bet - minun isän talo

du on sama mutta käänteisessä sanajärjestyksessä.

mama du maria - äiti Marian bet du mi - talo minun
bet du papa du mi - talo isän minun

Adjektiivimääreet

Määrepartikkeleilla muodostetaan myös adjektiivimääreitä, jotka kuvailevat pääsanaansa. Partikkeli näyttää, kummassa päässä pääsana sijaitsee.

Normaalisti adjektiivi on substantiivia ennen, mutta se voi olla substantiivin jälkeen partikkelin du avulla.

nova bet - uusi talo
bet du nova - talo uusi

Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat adjektiivit käyttävät määrepartikkeleita.

roza rang da lab - ruusun väriset huulet
sama rang da mat - taivaan väriset silmät

Tai käänteisessä järjestyksessä:

lab du roza rang - huulet ruusun väriset
mat du sama rang - silmät taivaan siniset

Määrelause

Määrepartikkelien avulla kokonaisista lauseista voi tehdä määreitä.

Siinä tapauksessa du vastaa suomen relatiivipronominia joka.

ye si man du mi vida. - Hän on mies, jonka minä näin.

Käänteisen järjestys muistuttaa suomen kielessä yleistä rakennetta.

ye si mi vida da man. - Hän on minun näkemä mies.

Jos määrelauseessa on kohde mutta ei tekijää, päälauseen asiansana toimii määrelauseen tekijänä.

mi vida man du yem pingo. - Minä näen miehen, joka syö omenoita.
mi vida yem pingo da man. - Minä näen omenia syövän miehen.

Prepositiot

Ajan ja paikan prepositiot

Panduniassa on kolme aikaa ja paikkaa ilmaisevaa prepositiota.

  1. na - paikka tai ajanhetki yleensä: -ssa, -lla, luona
  2. ze - lähtöpaikka tai -aika: -sta, -lta, luota, lähtien
  3. ko - määräpaikka tai -aika: -Vn, -lle, luokse, asti

Prepositioita ei tarvitse käyttää aina. Monesti teonsana kertoo tarpeeksi.

mi lai dom. - Minä tulen kotiin.
tu sit kursi. - Sinä istut sohvaa (sohvalla).
ye lala sofa. - Hän makaa sohvaa (sohvalla).
maci nata daria. - Kalat uivat vettä (vedessä).
jang nik marce dau. - Soturit kävelevät tietä (tiellä).

Prepositio aloittaa prepositiolausekkeen. Yksinkertaisissa tapauksissa pronomini tai substantiivi täydentää preposition.

mi na hotel. - Minä (olen) hotellissa.
mi son na hotel. - Minä nukun hotellissa.
mi son ze cam ko suba. - Minä nukun illasta aamuun.
mi safar ze london ko paris. - Minä matkustan Lontoosta Pariisiin.

Myös toinen lause voi toimia preposition täydennyksenä. Silloin kyseessä on ajan ilmaus.

mi deng ze tu go. - Minä odotan sinun lähdöstä lähtien.
mi deng ko tu lai dom. - Minä odotan siihen asti, kun tulet kotiin.
mi deng na tu son. - Minä odotan kun sinä nukut.

Täsmällisempiä ajan ja paikan ilmauksia voi muodostaa liittämällä yhteen prepositio + ajan tai paikan sana + du.

na dur du - aikana, kestäessä
mi deng na dur du tu son. - Minä odotan sillä aikaa kun sinä nukut.
na lok du - paikassa
mi deng na lok du tu toka. - Minä odotan siinä paikassa mistä sinä lähdit.
na cia du - alapuolella
un waf lala na cia du meza. - Koira makaa pöydän alla.
na men du - päällä, pinnalla
un mau lala na men du meza. - Kissa makaa pöydällä.

Samankaltaisia asioita voi ilmaista toisessa järjestyksessa sanan da avulla.

un mau lala na meza da men. - Yksi kissa makaa pöydän päällä.

Lisäksi myös verbialkuinen lauseke voi täydentää preposition.

dur - kestää (aikaa)
mi deng na dur tu son. - Minä odotan sinun nukkumisen aikana.

Tavan prepositiot

...

Ajan ja tavan partikkelit

Tapa

Tavan partikkeleilla puhuja voi ilmaista, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan. Monissa kielissä on jonkinlaisia tavan partikkeleita. Suomen kielessä sellaisia ovat sanat vain, kai ja toki.

Panduniassa tavan partikkeli määrittää seuraavaa sanaa tai, jos se on lauseen viimeisenä, se määrittää koko lausetta.

Partikkeli plus (myös) on hyvä esimerkki tavan partikkeleista, koska se toimii samalla tavalla kuin vastaava suomen sana.

ye yem bir plus. - Hän juo olutta, myös.
ye yem plus bir. - Hän juo myös olutta.
ye plus yem bir. - Hän myös juo olutta.
plus ye yem bir. - Myös hän juo olutta.

Huom! Myös laatusanat voivat määrittää sekä seuraavaa sanaa että viimeisenä ollessaan koko lausetta.

mi bon kitab buk. - Minä hyvin kirjoitan kirjoja. mi kitab bon buk. - Minä kirjoitan hyviä kirjoja. mi kitab buk bon. - Minä kirjoitan kirjoja hyvin.

Ero on siinä, että tavan partikkelit voivat määrittää mitä tahansa sanaa, mutta adjektiivit eivät voi määrittää esimerkiksi lukusanoja.

Aika

Muuta

Sanaluokkien arvojärjestys

Puhuttu kieli on äänteiden virtaa, joka koostuu sanoista. Pandunian tapauksessa kirjoitettu kieli on kirjainten virtaa vasemmalta oikealle, joka koostuu kirjoitetuista sanoista. Jokainen lause tai muu ilmaus on siis yhden tai useamman sanan muodostama ketju. Ketjun sanat eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia, vaan sanoilla on arvojärjestys keskeisimmästä vähäpätöisimpään. Yksinkertaisen lauseen rakenteellinen keskus on verbi ja muut sanat liittyvät siihen joko suorasti tai epäsuorasti.

Kaikki lauseet voidaan esittää puumaisina kaavioina, joissa keskeisemmät sanat ovat ylempänä ja niistä riippuvat sanat alempana. Esimerkiksi lause mi vida tu voidaan piirtää näin:

mi vida tu. - Minä näen sinut.

   vida
  ┌─┴─┐
 mi   tu

Laatusanat ja lukusanat riippuvat pääsanastaan.

mi vida sam jovan jen. - Minä näen kolme nuorta ihmistä.

   vida
  ┌─┴──┐
 mi   jen
       |
     jovan
       |
      sam

Sanaluokkien arvojärjestys panduniassa:

  1. Konjunktiot: i, u
  2. Määrepartikkelit: da, du
  3. Prepositiot: na, ko, ze, bi
  4. Teonsanat
  5. Asiansanat ja pronominit
  6. Ajan ja tavan partikkelit
  7. Lukusanat
  8. Laatusanat

Seuraavassa esimerkissä näytetään, kuinka sanojen vaikutuspiiri vaikuttaa niiden lopulliseen asemaan puukaaviossa. Vaikka esimerkiksi i on yleisesti ottaen tärkeämpi kuin koz, tässä sen vaikutuspiirissä on vain sanat yusef ja sara. Ze koz du on ylimmäisenä, koska se yhdistää kaksi alilausetta yhteen.

Yusef ja Sara haluavat oppia panduniaa, koska se on hyvä maailmankieli.
yusef i sara vol darsa pandunia ze koz du ye si bon dunia bax.

                  ze koz du
           ┌──────────┴──────────┐
          vol                   si
      ┌────┴──────┐           ┌──┴──┐
      i         darsa        ye    bax
  ┌───┴───┐    ┌──┴────┐            |
yusef   sara       pandunia       dunia
                                    |
                                   bon