Panduniaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Tässä on pandunian aakkoset. Alemmalla rivillä on niiden ääntämisohje kansainvälisillä äännemerkeillä.

Pandunia: a b c  d e f g h i j  k l m n o p r s t u v w x y z
IPA:     [a b tʃ d e f g h i dʒ k l m n o p r s t u v w ʃ j z]

Panduniaa luetaan äänteenmukaisesti. Yksi äänne vastaa yhtä kirjainta ja yksi kirjain vastaa yhtä äännettä. Ääntymättömiä kirjaimia ei ole.

Vokaalit

Panduniassa on viisi vokaalia. Ne äännetään samalla tavalla kuin suomessa.

i   u
e   o
  a

Konsonantit

p  b  f  v  m  w
t  d  s  z  n  l  r
c  j  x        y
k  g  h     ng

Useimmat konsonantit äännetään kuten suomessa. Kirjainten b, d, f, g, h, k, l, m, n, p, r, s, t, v ääntäminen on tuttua ja helppoa.

Seuraavat kirjaimet äännetään eri tavalla kuin suomessa.

  • z on soinnillinen S. Se siis äännetään kuten englannin sanssa zoo.
  • x on niin sanottu suhu-ässä eli /ʃ/. Se äännetään kuten Š sanassa šakki.
  • c on /tʃ/ eli se äännetään kuin TŠ sanassa tšekki.
  • j on edellisen soinnillinen muunnelma eli /dʒ/. Se äännetään kuten DŽ sanassa džonkki.
  • y on I:n puolivokaali, joka vastaa suomen J:tä.
  • w on U:n puolivokaali. Se äännetään kuten englannin W.
  • n äännetään kielen kärjellä paitsi K:n ja G:n edellä se ääntyy äng-äänteenä samoin kuin suomessa. Yhdistelmässä ng myös G äännetään muttei välttämättä sanan lopussa. Esim. sana pang voidaan ääntää /paŋ/ tai /paŋg/.

Sanojen painotus

Paino on viimeistä konsonanttia edellisellä tavulla.

  1. Yksitavuiset sanat ovat yleensä painollisia. Esim. MAU, TONG.
  2. Konsonanttiin loppuvan sanan paino on viimeisellä tavulla. Esim. koMUN, baZAR, kaMIS.
  3. Vokaaliloppuisen sanan paino on toiseksi viimeisellä tavulla. Esim. DUnia, meLOdi

Švaa

Švaa on lyhyt, painoton ja neutraali vokaali. Jotkut puhujat käyttävät sitä helpottamaan konsonanttiloppuisten sanojen ääntämistä. Se on täysin sallittua. Švaata ei merkitä panduniassa millään tavalla, koska se on vain puhutun kielen ilmiö, mutta käytämme tässä äänteen merkkinä ə-kirjainta.

Esimerkiksi jotkut voisivat ääntää sanat sam ja kop tällä tavalla: /samə/, /kopə/. Švaan lisääminen on parempi tapa kuin viimeisen konsonantin nielaiseminen, mihin joissakin kielissä on taipumusta. Silloin esim. kop ääntyisi kuin /ko/, mikä olisi epäselvää.

Aakkoslajit

Panduniaa kirjoitetaan tavallisesti pelkillä pienaakkosilla. Suuraakkoosia tai isoja alkukirjaimia saa käyttää erisnimissä ja lauseen alussa, mutta oikeinkirjoituksessa ei vaadita sitä.

Isot alkukirjaimet ovat tarpeettomia kolmesta syystä.

  1. Kirjoitus esittää puhetta. Puheessa ei ole mitään "isoja alkuäänteitä".
  2. Useimmissa maailman aakkostoissa ja kirjoitusjärjestelmissä käytetään vain yhtä kirjainlajia.
  3. Pienaakkosten käyttö helpottaa asioita. Samat oikeinkirjoitussäännöt eivät ole kaikille tuttuja.

Huom! Isojen alkukirjainten käyttö ei ole väärin, sitä ei vaadita eikä siitä ole erityistä hyötyä.

Suuraakkosia käytetään kansainvälisissä lyhenteissä. Esimerkkejä: 10 Mb (des mega bit), 100 Gb (hon giga bit), 2 mm (du mili metre), 1 kJ (un kilo jul).

Tavuttaminen

[-] Sanat voi jakaa tavuihin tavuviivalla. Tavuviiva asetetaan puhuttujen tavujen väliin. Esim. bin, ka-fe, yu-mor, pos-ta.

Välimerkit

[.] Piste voi olla kaikenlaisten lauseiden lopussa, myös kysymyslauseen kun siinä on kysymyssana.

[?] Kysymyslauseen lopussa voi olla myös kysymysmerkki.

[!] Huutomerkillä ilmaistaan äänekkyyttä ja painokkuutta.

[...] Kolmea pistettä käytetään keskeneräisen lauseen lopussa tai ilmaisemaan epävarmuutta.

[:] Kaksoispiste aloittaa luettelon tai selityksen.

[,] Pilkku ilmaisee lyhyttä taukoa tai erottaa lueteltuja asioita.

Epämuodollisessa tekstissä voi käyttää hyömiöitä ja hymiömerkkejä tunnetilan ilmaisemiseen. Esimerkiksi :) ilmaisee iloa ja :( ilmaisee surua.

me vide ni :) = Minä näen sinut.
me no vide ni :( = Minä en näe sinua.