Kirjoitus ja ääntäminen

Pandunia on äänteenmukainen kieli molempiin suuntiin:

  1. Luetun sanan ääntämistapa on aina ilmiselvä.
  2. Kuullun sanan kirjoitustapa on useimmiten ilmiselvä. (Osa vierassanoista saattaa muodostaa poikkeuksen.)

Latinalaiset aakkoset

Panduniaa kirjoitetaan tavallisilla latinalaisilla aakkosilla. Sen kirjoittamiseen ei käytetä mitään tarkemerkittyjä kirjaimia, jotka muutenkin vaihtelevat kielestä toiseen. Niinpä sitä voi kirjoittaa ja tulostaa kaikilla kirjoituskoneilla, tietokoneilla ja muilla älylaitteilla ilman mitään erikoisjärjestelyjä.

A B C Ch D E F G H I J K L M N O P R S Sh T U V W X Y Z

Äänteet

Pandunialla on oma äänne- ja kirjoitusjärjestelmänsä, jotka muistuttavat paljolti mm. Manner-Euroopan kielten vastaavia järjestelmiä.

Vokaalit

Panduniassa on viisi vokaalia. Niitä merkitään kirjaimilla A, E, I, O ja U. Näistä E vastaa kahta äännettä: /e/ ja /ə/.

Pandunia IPA Ääntämisohjeita
A /a/
E /e/
I /i/
O /o/
U /u/

Eräät vokaalit esiintyvät usein peräkkäin – au, ou, ai, ei, oi – ja ne äännetään diftongeina.

Konsonantit

Panduniassa on 21 konsonanttiäännettä. Ne kirjoitetaan yksittäisillä konsonanttikirjaimilla tai kirjainpareilla (sh ja ch).

Pandunia IPA Ääntämisohjeita
B /b/
C /ts/ Ääntyy kuten ts sanassa metsä.
Ch /tʃ/ Ääntyy kuten tsh sanassa tshekki.
D /d/
F /f/
G /g/
H /h/
J /dʒ/ Ääntyy kuten englannin sanassa judge.
K /k/
L /l/
M /m/
N /n/
P /p/
R /r~ɹ/ Ääntyy kuten suomessa tai kuten amerikanenglannissa. Ääntämisen saa valita omien tottumusten mukaan.
S /s/ Terävämpi kuin suomen S.
Sh /ʃ/ Ääntyy kuten sh sanassa shoppailu.
T /t/
V /v/
W /w/
X /ks/ Sama kuin ks.
Y /j/ Ääntyy kuten suomen J.
Z /z/ Soinnillinen S, ääntyy kuten z englannin sanassa zebra.

Vieraskieliset äänteet

Lisäksi dunishin kirjoitusjärjestelmään kuuluu lisäkirjaimia ja -kirjainpareja, jotka voivat esiintyä vain vierassanoissa, kuten paikkojen ja henkilöiden nimet, jotka eivät kuuluu dunishin normaaliin sanastoon. Niitä ei siis käytetä lainkaan dunishin varsinaisessa sanastossa.

Pandunia IPA Ääntämisohjeita
Kh /x/ Soinniton kitapurjeen hankausäänne, joka ääntyy kuten ch saksan sanassa Bach.
Gh /ɣ/ Edellistä vastaava soinnillinen äänne
Ph /ɸ/ Soinniton huulten hankausäänne
Bh /β/ Edellistä vastaava soinnillinen äänne
Q /q/ Soinniton kitakielekkeen sulkuäänne
Qh /χ/ Soinniton kitakielekkeen hankausäänne
Rh /ʀ~ʁ/ Soinnillinen kitakielekkeen hankaus- tai täryäänne, joka ääntyy kuten rh ranskan sanassa rhume.
Th /θ/ Soinniton kielenkärki hampaita vasten äännetty hankausäänne, joka ääntyy kuten th englannin sanassa thing.
Dh /ð/ Edellistä vastaava soinnillinen äänne, joka ääntyy kuten th englannin sanassa they.
Zh /ʒ/ Soinnillinen suhuässä, joka ääntyy kuten zh sanassa Brezhnev.

Lisä-äänteiden tarkoitus on helpottaa eri kielisten nimien kirjoittamista kansainvälisessä kielessä, jotta paikalliset ihmiset voisivat tunnistaa ne. Se ei haittaa, vaikka et osaisi ääntää kaikkia näitä äänteitä. Sen sijaan voit ääntää vain ääntää ensimmäisen kirjaimen ja jättää sitä seuraavan H:n huomiotta.

Esimerkiksi Kreikan pääkaupunki, Ateena, on kreikan kielellä "Αθήνα" /aθina/. Panduniassa se kirjoitetaan "Athina". Sen voi ääntää joko kreikkalaisella tavalla /aθina/ tai helpommalla tavalla /atina/. Panduniassa halutaan pitää vierassanojen ääntäminen mahdollisimman lähellä alkuperäistä, mutta eri kielten kaikkia äänteitä ei ole mahdollista ottaa mukaan.

Esimerkkejä vierassanoista:
Athina Ateena (Kreikan pääkaupunki)
Khartum Khartoum (Sudanin pääkaupunki)
Rhone Rhône (Ranskan ja Sveitsin poikki virtaava joki)
Rhein Rein (Sveitsin, Itävallan, Saksan, Ranskan ja Hollannin läpi virtaava joki)

Sanojen rakenne

Pandunian sanat ovat rakenteeltaan suhteellisen yksinkertaisia. Tavussa voi olla enintään:

  • yksi alkukonsonantti
  • yksi jatkuva konsonantti (L tai R)
  • yksi tai kaksi vokaalia, ja
  • yksi seuraavista loppukonsonanteista: M, N, NG, L, R, F, S, tai SH.

Käytännössä raskaimpia dunishin sanoja ovat esim. kristal (kristalli) ja simple (yksinkertainen).

Lisäksi sanan keskellä voi olla jokin seuraavista konsonanttiryhmistä: -kn-, -ks-, -tn- ja -tm-. Niitä tosin käytetään vain tietyissä kreikasta ja latinasta lainatuissa sanoissa, kuten tekne (tekniikka), akse (akseli), etne (kansanryhmä) ja ritme (rytmi).

Lainasanojen sovittaminen dunishiin

Yleensä kaikki lainasanat sovitetaan dunishin äänteenmukaiseen kirjoitusjärjestelmään. Näin toimitaan sekä yleisnimien että erisnimien kohdalla.

Yleisnimet

Yleisnimi on sana, joka viittaa johonkin kohteeseen ryhmänsä edustajana eikä yksilönä. Erisnimi viittaa johonkin tiettyyn yksilöön erillään muista. Esimerkiksi sana koira on yleisnimi ja Musti on erisnimi.

Yleisessä käytössä olevien yleisnimien täytyy noudattaa dunishin tavurakennetta ja niiden täytyy sisältää vain dunishin normaaleja äänteitä.

Useimmat dunishin sanat ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin muiden kielten, erityisesti englannin, sanat. Sanojen alussa ja lopussa ei ole vaikeita konsonanttisarjoja. Siispä englannin sanan state vastine on dunishissa estate, actor on ater, ja saint on sante. Lisäksi umpikonsonantit ovat kiellettyjä sanan lopussa, joten esimerkiksi sanan good vastine on gude.

Panduniassa ei ole englannin vaikeita TH-äänteitä, vaan ne korvataan englannista lainatuissa sanoissa tavallisesti äänteillä T ja D. Esimerkiksi da (the), de (they), tri (three), ja ting (thing).

Erisnimet

Sanan rakenne voi olla monimutkaisempi ja se voi sisältää vierasäänteitä kun kyse on erisnimestä tai erittäin harvoin käytetystä yleisnimestä.

Esimerkiksi sukunimi Smith saa olla Smith myös dunishissa, vaikka sen rakenne on dunishin tavallisia sanoja monimutkaisempi ja se sisältää dunishille vieraan TH-äänteen.

Isot ja pienet kirjaimet

Sekä isoja että pieniä kirjaimia eli suur- ja pienaakkosia käytetään dunishin kirjoittamiseen.

Isoja kirjaimia käytetään vain erisnimen alkukirjaimena ja alkukirjaimen lyhenteenä eli nimikirjaimena.

Panduniassa ei ole tapana aloittaa virkettä isolla alkukirjaimella.

Erisnimet

Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella samalla tavalla kuin suomen kielessä. Esimerkiksi Thomas Stearns Eliot kirjoitetaan dunishissa Tomas Sternz Eliot, ja nimikirjaimia voi käyttää monella eri tavalla, kuten Tomas S Eliot, TS Eliot ja TSE. Nimikirjainten väliin tai jälkeen ei ole tapana laittaa pistettä.

Kirjojen, laulujen, elokuvien ja muiden teosten nimissä on tapana käyttää isoja alkukirjaimia. Esim. Da Senyer Of Di Ring (Taru sormusten herrasta).

Lyhenteet

Alkukirjainlyhenteet, kuten ASEAN, EU, NAFTA ja UN, kirjoitetaan aina kokonaan isolla. Muunlaiset lyhenteet saattavat sisältää sekä isoja että pieniä kirjaimia, kuten esimerkiksi GULag, joka on lyhennetty venäjän sanoista "Glavnoje Upravlenije Lagerei".

Isoja kirjaimia käytetään myös kansainvälisissä lyhenteissä. Esim. 10 Mb (ten megabite), 100 GB (hunde gigabaite), 2 mm (due milimetre), 1 kJ (un kilojul).

Syllabification

« - » Tavuviivalla voi jakaa sanoja tavuihin. Tavuviiva tulee puhuttujen tavujen väliin kuten suomessa. Esim. bus, ka-fe, yu-mor, pos-te, a-me-ri-ka-nis-me.

Välimerkit

« . » Piste voi olla kaikenlaisten lauseiden lopussa, myös kysymyslauseen kun siinä on kysymyssana.

« ? » Kysymyslauseen lopussa voi olla myös kysymysmerkki.

« ! » Huutomerkillä ilmaistaan äänekkyyttä ja painokkuutta.

« ... » Kolmea pistettä käytetään keskeneräisen lauseen lopussa tai ilmaisemaan epävarmuutta.

« : » Kaksoispiste aloittaa luettelon tai selityksen.

« , » Pilkku ilmaisee lyhyttä taukoa tai erottaa lueteltuja asioita.

Koska virkkeitä ei aloiteta isolla alkukirjaimella, on tapana laittaa väli ison välimerkin (piste, kysymys- ja huutomerkki) eteen ja jälkeen. Tämän tavan avulla on helpompi erottaa virkkeiden alut pitkässä tekstissä.

un dei, mi wan gow to da bazar . mi mite mi's frende der . he sey: halo ! yu gude, wa ? mi sey: mi gude ! den wi gow to mi's haus en yam som piza .

Epämuodollisessa tekstissä voi käyttää hyömiöitä ja hymiömerkkejä tunnetilan ilmaisemiseen. Esimerkiksi :) ilmaisee iloa ja :( ilmaisee surua.

mi love yu :) = Minä rakastan sinua.
yu no love mi :( = Sinä et rakasta minua.