Perussäännöt

  1. Kaikki sanat luetaan äänteenmukaisesti. Kaikki sanat voidaan kirjoittaa pienillä kirjaimilla.
  2. Sanan painollinen tavu on ennen viimeistä konsonanttia.
  3. Substantiivit (asiansanat) ovat taipumattomia. Dunianssa ei ole yksikköä eikä monikkoa, sijamuotoja eikä kieliopillista sukua.
  4. Adjektiivin (laatusanan) paikka on asiansanan edessä tai jäljessä. Adjektiivien yleinen pääte on -i.
    • esim. bon pan = Hyvää leipää. pan bon = Leipää hyvää.
  5. Yhdyssanat muodostetaan asettamalla kaksi tai useampia substantiiveja peräkkäin. Tärkein sana on viimeisenä.
    • esim. poste sanduk = postilaatikko
  6. Aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti. Tällöin verbin pääte on -a.
    • esim. mi penta meza. = Minä maalaan pöytiä.
  7. Passiivisen lauseessa on vain subjekti ja verbi. Tällöin verbin pääte on -u.
    • esim. meza pentu. = Pöytä maalataan.
  8. Aktiivisen verbin objekti voi toimia seuraavan verbin subjektina. Tämä on ns. saranarakenne.
    • esim. mi cing tu dar pesa. = Minä pyydän sinua antamaan rahaa.
  9. Pronominit voi jättää pois, kun ne ovat ilmiselviä tai muuten tarpeettomia.
    • mi kia tu baxa dunian?kia tu baxa dunian? = Osaatko sinä duniana?
    • mi cing tu loga ming.cing loga ming. = Pyydän, puhu selvästi.

2. Substantiivit

2.1. Taipumattomia

Asiansanat nimeävät esineitä ja asioita. Dunianssa niihin ei sisälly lukumäärä, joten erillisiä yksikkö- ja monikkomuotoja ei ole.

batu - kivi tai kiviä
meza - pöytä tai pöytiä
kursi - tuoli tai tuoleja
suy - vesi, vettä

Usein lukumäärä tiedetään, koska se on aikaisemmin mainittu samassa asiayhteydessä tai koska se on yleisessä tiedossa. Esimerkiksi sanalla surya tarkoittaa yleensä aurinkokuntamme ainoaa aurinkoa ja luna maapallon ainoaa kuuta.

2.3. Suku

Dunianssa ei ole kieliopillista sukua (eli maskuliinia, feminiiniä tai neutria).

Tietyillä sanoilla on luonnollinen suku. Esimerkiksi fem (nainen) on feminiini ja man (mies) on maskuliini.

2.4. Yhdyssanat

Kaksi tai useampia substantiiveja voidaan liittää yhdyssanaksi. Yhdyssanan viimeinen sana on tärkein ja se määrää koko yhdyssanan sanaluokan. Sitä ennen tulevat sana ainoastaan muokkaavat pääsanan merkitystä.

surya guang - auringon valo
luna guang - kuun valo
luna batu - kuukivi


3. Määreet

Määre on sana, joka muokkaa tai tarkentaa toisen sanan merkitystä, esim. hyvä, huono, nopea.

3.1. Adjektiivit

3.1.1. Yleistä

Adjektiivi eli laatusana on sana, joka muokkaa substantiivin merkitystä. Dunianssa adjektiivit ovat yleensä pääsanaa ennen.

day batu - iso kivi
day meza - iso pöytä
gaw meza - korkea pöytä
bon kursi. - hyvä tuoli

Adjektiivi voi olla myös substantiivin jälkeen. Monesti tällainen rakenne on luettavissa kokonaisena virkkeenä, jossa ei ole käytetty olla-verbiä.

batu day - kivi iso tai Kivi on iso.
meza gaw - pöytä korkea tai Pöytä on korkea.

Luonnollisesti laatusanoja voi olla asiansanan kummallakin puolella.

day meza gaw. - Iso pöytä on korkea.

3.1.3. Adjektiivin päätteet

Adjektiivin tunnus on -i. Tätä päätettä käytetään aina, kun adjektiivi on johdettu teonsanaa tai asiansanaa tarkoittavasta sanavartalosta. Eism. logi puhuttu, suki pidetty, mukava, kitabi kirjoitettu.

Päätettä ei käytetä sellaisten sanavartaloiden kanssa, jotka ilmaisevat laatua ja jotka päättyvät helposti äännettävään konsonanttiin. Esim. bon hyvä, sundar kaunis.

3.2 Adverbit

Adverbi määrittää teonsanaa, adjektiivia tai toista adverbia.

Tavan adverbit ovat verbin vieressä tai lauseen lopussa.

mi bon sona. - Minä hyvin nukun.
mi sona bon. - Minä nukun hyvin.
tu baxa dunian bon. - Sinä puhut duniana hyvin.

3.2.2. Adverbin tunnus

Tavan adverbien tunnus on sama kuin adjektiiveilla eli -i.

3.3. Vertailu

Sekä adjektiiveja että adverbeja voi verrata.

  • max : enemmän, -mpi
  • maxim : eniten
  • min : vähemmän
  • minim : vähiten
  • sem : yhtä

Pikkusana ka suhteuttaa vertailevan adverbin vertailtavaan asiaan.

mi si max bon ka tu. - Minä olen parempi kuin sinä.
tu loga sem bono ka mi. - Sinä puhut yhtä hyvin kuin minä.

Lukusanat

Määrää ilmoittava lukusana tulee ennen laatusanaa ja asiansanaa.

un tara - yksi tähti
do tara - kaksi tähteä
sam tara - kolme tähteä
xaw tara - vähän tähtiä
poli tara - useita tähtiä
multi tara - paljon tähtiä

un day meza - yksi iso pöytä
do day kursi - kaksi isoa tuolia
sam bon kursi - kolme hyvää tuolia

Järjestysluvut ovat tavallisia lukusanoja, jotka vain asetetaan asiansanan perään.

fen un. - Ensimmäinen osa. fen do. - Toinen osa. fen sam. - Kolmas osa.

Perusluvut ovat:

  • 0 nul
  • 1 un
  • 2 do
  • 3 sam
  • 4 car
  • 5 lim
  • 6 sis
  • 7 set
  • 8 bat
  • 9 noi

Suuremmat luvut muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla luku toisensa perään – ihan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan matematiikan universaalilla kielellä.

  • 10 un nul tai des
  • 11 un un
  • 12 un do
  • 13 un sam
  • 20 do nul
  • 21 do un
  • 22 do do
  • 100 un nul nul tai hon
  • 101 un nul un tai hon un
  • 200 do nul nul tai do hon

999:tä suuremmat luvut käyttävät kansainvälisen SI-järjestelmän sanastoa. Siis esimerkiksi kilo tarkoittaa tuhatkertaisuutta.

  • 1000 kilo
  • 1 000 000 mega
  • 1 000 000 000 giga
  • 1 000 000 000 000 tera
  • 1015 peta
  • 1018 eksa
  • 1021 zeta
  • 1024 yota

5. Pronominit

5.1. Persoonapronominit

mi minä
tu sinä
ye hän, se
mimen me
tumen te
yemen he

Persoonapronominit korvaavat kokonaisia lausekkeita.

un jowan boy na dom. ye doga buke. Yksi nuori poika on kotona. Hän lukee kirjaa.

se - itse

Refleksiivipronominia se käytetään sellaisenaan kaikissa persoonissa.

mi wida se - Minä näen itseni. ye wida se - Hän näkee itsensä. mimen wida se. - Me näemme itsemme.

Osoittava pronomini

Dunianssa on yksi yleiskäyttöinen osoittava pronomini eli demonstratiivipronomini. Se on sa. Se vastaa suomen tätä, tuota ja sitä.

Osoittavat pronomonit ovat laatusanan kaltaisia

sa batu. - Tämä kivi. sa si batu. - Tämä on kivi. sa batu cung. - Tämä kivi painaa.

Kysymyspronomini

Ke on yleiskäyttöinen kysymyspronomini. Se vastaa suomen sanoja mikä, kuka ja kumpi.

ke? - Mikä? ke ting? - Mikä esine? ke jen? - Kuka? (Mikä henkilö?)
ke sat? - Milloin? (Mikä hetki?) ke yang? - Miten? (Mikä tapa?) ke koz? - Miksi? (Mikä syy?)

Olemista ilmaisevat lauseet

Lauseissa on subjekti ja predikaatti. Kaikista yksinkertaisimmissa lauseissa subjekti on asiansana tai pronomini ja predikaatti on adjektiivi.

mi bon. - Minä olen hyvä. sara bon. - Sara on hyvä. batu cung. - Kivi on painava. (Kivi painaa.)

Samaten persoonapronomini voi olla subjekti ja asiansana voi olla predikaatti.

ye sara. - Hän on Sara. ye batu. - Se on kivi.

Mutta kun kaksi saman sanaluokan sanaa pannaan yhteen, niiden väliin täytyy panna jokin sana, jotta ne eivät näyttäisi yhdyssanalta. Olla-verbi si sopii tähän tarkoitukseen.

ye si sara. - Hän on Sara. ye si mi. - Se on minä. sa si batu. - Tuo on kivi. batu si ting. - Kivi on esine. jowan si sundar. - Nuori on kaunista.

Pikkusanan ya tarkoitus on erottaa sanat toisistaan, jotta lause erottuisi (mahdollisesta) yhdyssanasta. Esimerkiksi, jos pikkusanaa ei olisi välissä, batu ting tarkoittaisi kivi-esinettä. Siksi sanotaan batu ya ting, kivi on esine.

Kieltolauseissa käytetään sanaa no (ei).

mi no tu. - Minä en ole sinä. batu no hewan. - Kivi ei ole eläin. jowan no sundar. - Nuori ei ole kaunista.

Tekemistä ilmaisevat lauseet

In predicates of action, the main word in the predicate is a verb (i.e. an action-word).

Tavallinen aktiivisen lauseen sanajärjestys on subjekti–verbi–objekti (SVO).

mi kana pingo. - Minä syön omenoita.
mi auda musike. - Minä kuuntelen musiikkia.
mi wida tu. - Minä näen sinut.

Toinen mahdollinen sanajärjestys on subjekti–objekti–verbi. Se sopii parhaiten käytettäväksi vain lyhyissä lauseissa.

mi pingo kanu. - Minä omenoita syön.

SOV ja SVO ovat maailman kielten yleisimmät sanajärjestykset. SOV-järjestystä käytetään mm. hindissä, urdussa, tamilissa, turkissa, japanissa ja koreassa. SVO on yleisin mm. englannissa, espanjassa, yleiskiinassa, indonesiassa ja modernissa arabian kielessä.

Passiivilauseessa subjekti on teon kohde tai kokija ja objektia ei ole.

tu widu. - Sinut nähdään.
musike audu. - Musiikkia kuullaan.

Passiivin voi ilmaista myös apuverbin bey avulla.

tu bey wida. - Sinut nähdään. (Sinä tulet nähdyksi.)
musike bey auda. - Musiikkia kuullaan. (Musiikki tulee kuulluksi.)

Verbisarja

Verbisarjassa on kaksi tai useampia teonsanoja peräkkäin. Kaikkien verbien subjekti on sama ja aina jälkimmäinen verbi on edellisen verbin kohteena.

mi ken enda dom. - Minä voin mennä kotiin.
mi wol enda dom. - Me haluan mennä kotiin.

Samannäköinen rakenne syntyy myös, kun yhdistetään passiivinen verbilauseke ja aktiivinen verbilauseke.

mi mus enda dom. - Minun on pakko mennä kotiin.
mi xud enda dom. - Minun pitäisi mennä kotiin.

Saranarakenne

Saranarakenne on dunianin keskeisimpiä lauserakenteita. Lisäksi se toimii perustana muille rakenteille.

Saranarakenteessa ensimmäisen teonsanan kohde on samalla toisen teonsanan tekijä.

ye cing mi enda dom. - Hän pyytää minua menemään kotiin.

Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen verbi, cing (pyytää), saa kohteekseen sanan mi, joka toimii yhtäaikaa toisen verbin, enda (mennä), tekijänä. Toisen verbin kohde on dom (koti). Niinpä sanalla mi on kaksi roolia: (1) ensimmäisen verbin kohde eli objekti ja (2) toisen verbin tekijä eli subjekti. Se toimii siis ikään kuin saranana kahden verbin välissä.

ye les mi enda dom. - Hän päästää minut menemään kotiin.
ye mus mi enda dom. - Hän pakottaa minut menemään kotiin.

dunianissa on sallittua jättää pronomini pois silloin, kun se tunnetaan ilman muuta. Toisin sanoen, kun puhuja voi varmasti olettaa, että kuulijat tietävät mistä tai kenestä hän puhuu, hänen ei tarvitse jatkuvasti toistaa sitä. Tällä tavalla lauseista voi tehdä lyhyempiä.

Ensimmäisessä saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois ensimmäinen subjekti, joka viittaa puhujaan.

mi kia tu enda dom. - Minä kysyn, menetkö sinä kotiin.
kia tu enda dom? - Menetkö kotiin?

Tällainen "karsittu" saranarakenne on dunianissa yleinen tapa muodostaa lauseita, joissa puhuja kertoo, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan.

mi xin ye enda dom. - Minä luulen, että hän menee kotiin. xin ye enda com. - Kai hän menee kotiin. mi xaka ye enda dom. - Minä epäilen, että hän menee kotiin. xaka ye enda dom. - Tokko hän menee kotiin.

Toisessa saranarakenteen muunnelmassa jätetään pois myös saranana toimiva pronomini, joka selvästi viittaa kuulijaan.

mi cing tu enda dom. - Minä pyydän sinua menemään kotiin. cing enda dom! - (Pyydän) mene kotiin!

Määrepartikkelit

Dunianssa on kaksi määrepartikkelia, da ja du. Ne eroavat toisistaan vain sanajärjestyksen osalta. Merkitykseltään ne ovat samoja.

Määrepartikkeleilla ilmaistaan mm. omistusta. Sanaa da käytetään siten, että ensin on määre, keskimmäisenä da ja viimeisenä pääsana. Sanaa du käytetään päinvastaisessa järjestyksessä: ensin on pääsana, keskimmäisenä du ja viimeisenä määre. Määrepartikkeli muuttaa minkä tahansa sanan tai lausekkeen määreeksi. Siten myös asiansanoista ja teonsanoista voi tehdä määreitä.

Omistus

Määrepartikkeleita käytetään omistuksen ilmaisemisessa.

da vastaa suomen genetiivimuotoa.

maria da mama - Marian äiti
mi da bet - minun talo
mi da papa da bet - minun isän talo

du on sama mutta käänteisessä sanajärjestyksessä.

mama du maria - äiti Marian bet du mi - talo minun
bet du papa du mi - talo isän minun

Adjektiivimääreet

Määrepartikkeleilla muodostetaan myös adjektiivimääreitä, jotka kuvailevat pääsanaansa. Partikkeli näyttää, kummassa päässä pääsana sijaitsee.

Normaalisti adjektiivi on substantiivia ennen, mutta se voi olla substantiivin jälkeen partikkelin du avulla.

nova bet - uusi talo
bet du nova - talo uusi

Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat adjektiivit käyttävät määrepartikkeleita.

roza rang da labe - ruusun väriset huulet
saman rang da yen - taivaan väriset silmät

Tai käänteisessä järjestyksessä:

labe du roza rang - huulet ruusun väriset
yen du saman rang - silmät taivaan siniset

Määrelause

Määrepartikkelien avulla kokonaisista lauseista voi tehdä määreitä.

Siinä tapauksessa du vastaa suomen relatiivipronominia joka.

ye si man du mi wida. - Hän on mies, jonka minä näin.

Käänteisen järjestys muistuttaa suomen kielessä yleistä rakennetta.

ye si mi wida da man. - Hän on minun näkemä mies.

Jos määrelauseessa on kohde mutta ei tekijää, päälauseen asiansana toimii määrelauseen tekijänä.

mi wida man du kana pingo. - Minä näen miehen, joka syö omenoita.
mi wida pingo kanu da man. - Minä näen omenia syövän miehen.

Prepositiot

Ajan ja paikan prepositiot

Dunianssa on kolme aikaa ja paikkaa ilmaisevaa prepositiota.

  1. na - paikka tai ajanhetki yleensä: -ssa, -lla, luona
  2. ze - lähtöpaikka tai -aika: -sta, -lta, luota, lähtien
  3. ko - määräpaikka tai -aika: -Vn, -lle, luokse, asti

Prepositioita ei tarvitse käyttää aina. Monesti teonsana kertoo tarpeeksi.

mi lay dom. - Minä tulen kotiin.
tu sidu kursi. - Sinä istut sohvaa (sohvalla).
ye lala sofa. - Hän makaa sohvaa (sohvalla).
maci nata daria. - Kalat uivat vettä (vedessä).
jangar marca dau. - Soturit kävelevät tietä (tiellä).

Prepositio aloittaa prepositiolausekkeen. Yksinkertaisissa tapauksissa pronomini tai substantiivi täydentää preposition.

mi na hotel. - Minä (olen) hotellissa.
mi sona na hotel. - Minä nukun hotellissa.
mi sona ze cam ko suba. - Minä nukun illasta aamuun.
mi safara ze london ko paris. - Minä matkustan Lontoosta Pariisiin.

Myös toinen lause voi toimia preposition täydennyksenä. Silloin kyseessä on ajan ilmaus.

mi denga ze tu enda. - Minä odotan sinun lähdöstä lähtien.
mi denga ko tu lay dom. - Minä odotan siihen asti, kun tulet kotiin.
mi denga na tu sona. - Minä odotan kun sinä nukut.

Täsmällisempiä ajan ja paikan ilmauksia voi muodostaa liittämällä yhteen prepositio + ajan tai paikan sana + du.

na dur du - aikana, kestäessä
mi deng na dur du tu son. - Minä odotan sillä aikaa kun sinä nukut.
na lok du - paikassa
mi deng na lok du tu toka. - Minä odotan siinä paikassa mistä sinä lähdit.
na xia du - alapuolella
un waf lala na cia du meza. - Koira makaa pöydän alla.
na men du - päällä, pinnalla
un mau lala na fas du meza. - Kissa makaa pöydällä.

Samankaltaisia asioita voi ilmaista toisessa järjestyksessa sanan da avulla.

un mau lala na meza da men. - Yksi kissa makaa pöydän päällä.

Lisäksi myös verbialkuinen lauseke voi täydentää preposition.

dur - kestää (aikaa)
mi deng na dura tu son. - Minä odotan sinun nukkumisen aikana.

Tavan prepositiot

...

Ajan ja tavan partikkelit

Tapa

Tavan partikkeleilla puhuja voi ilmaista, miten hän suhtautuu sanomaansa asiaan. Monissa kielissä on jonkinlaisia tavan partikkeleita. Suomen kielessä sellaisia ovat sanat vain, kai ja toki.

Dunianssa tavan partikkeli määrittää seuraavaa sanaa tai, jos se on lauseen viimeisenä, se määrittää koko lausetta.

Partikkeli plus (myös) on hyvä esimerkki tavan partikkeleista, koska se toimii samalla tavalla kuin vastaava suomen sana.

ye kana bir plus. - Hän juo olutta, myös.
ye kana plus bir. - Hän juo myös olutta.
ye plus kana bir. - Hän myös juo olutta.
plus ye kana bir. - Myös hän juo olutta.

Huom! Myös laatusanat voivat määrittää sekä seuraavaa sanaa että viimeisenä ollessaan koko lausetta.

mi bon kitab buke. - Minä hyvin kirjoitan kirjoja. mi kitab bon buke. - Minä kirjoitan hyviä kirjoja. mi kitab buke bon. - Minä kirjoitan kirjoja hyvin.

Ero on siinä, että tavan partikkelit voivat määrittää mitä tahansa sanaa, mutta adjektiivit eivät voi määrittää esimerkiksi lukusanoja.

Aika

Muuta

Sanaluokkien arvojärjestys

Puhuttu kieli on äänteiden virtaa, joka koostuu sanoista. Duniann tapauksessa kirjoitettu kieli on kirjainten virtaa vasemmalta oikealle, joka koostuu kirjoitetuista sanoista. Jokainen lause tai muu ilmaus on siis yhden tai useamman sanan muodostama ketju. Ketjun sanat eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisia, vaan sanoilla on arvojärjestys keskeisimmästä vähäpätöisimpään. Yksinkertaisen lauseen rakenteellinen keskus on verbi ja muut sanat liittyvät siihen joko suorasti tai epäsuorasti.

Kaikki lauseet voidaan esittää puumaisina kaavioina, joissa keskeisemmät sanat ovat ylempänä ja niistä riippuvat sanat alempana. Esimerkiksi lause mi wida tu voidaan piirtää näin:

mi wida tu. - Minä näen sinut.

   wida
  ┌─┴─┐
 mi   tu

Laatusanat ja lukusanat riippuvat pääsanastaan.

mi wida sam jowan ren. - Minä näen kolme nuorta ihmistä.

   wida
  ┌─┴──┐
 mi   ren
       |
     jowan
       |
      sam

Sanaluokkien arvojärjestys dunianissa:

  1. Konjunktiot: i, u
  2. Määrepartikkelit: da, du
  3. Prepositiot: na, ko, ze, bi
  4. Teonsanat
  5. Asiansanat ja pronominit
  6. Ajan ja tavan partikkelit
  7. Lukusanat
  8. Laatusanat

Seuraavassa esimerkissä näytetään, kuinka sanojen vaikutuspiiri vaikuttaa niiden lopulliseen asemaan puukaaviossa. Vaikka esimerkiksi i on yleisesti ottaen tärkeämpi kuin koz, tässä sen vaikutuspiirissä on vain sanat yusef ja sara. sababu on ylimmäisenä, koska se yhdistää kaksi alilausetta yhteen.

Yusef ja Sara haluavat oppia duniana, koska se on hyvä maailmankieli.
yusef i sara wol darsa dunian sababu ye si bon dunia bax.

                   sababu
           ┌──────────┴──────────┐
          wol                   si
      ┌────┴──────┐           ┌──┴──┐
      i         darsa        ye    bax
  ┌───┴───┐    ┌──┴────┐            |
yusef   sara       dunian       dunia
                                    |
                                   bon